Ero sivun ”Normaalikiihtyvyys” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
ML (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
ML (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Keskeiskiihtyvyyden suuruus saadaan kaavasta <math>a_n = \frac{v^2}{r}</math>, jossa ''v'' on kappaleen nopeus ja ''r'' ympyräradan säde. |
Keskeiskiihtyvyyden suuruus saadaan kaavasta <math>a_n = \frac{v^2}{r}</math>, jossa ''v'' on kappaleen nopeus ja ''r'' ympyräradan säde. |
||
Keskeiskiihtyvyys ja normaalikiihtyvyys samaistetaan usein virheellisesti. Keskeiskiihtyvyys suuntautuu aina samaan pisteeseen, mutta yleisesti ratakäyrän normaalit eivät kulje saman pisteen kautta. <ref name = kappaleet> |
Keskeiskiihtyvyys ja normaalikiihtyvyys samaistetaan usein virheellisesti. Keskeiskiihtyvyys suuntautuu aina samaan pisteeseen, mutta yleisesti ratakäyrän normaalit eivät kulje saman pisteen kautta. <ref name = kappaleet> </ref> |
||
== Katso myös == |
|||
* [[Ympyräliike]] |
|||
* [[Keskipakoisvoima]] |
|||
== Viitteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{tynkä/Fysiikka}} |
|||
[[Luokka:Klassinen mekaniikka]] |
Versio 13. tammikuuta 2013 kello 13.46
Normaalikiihtyvyys on Newtonin II lain mukaisen voiman kappaleelle antama kiihtyvyys, joka suuntautuu kohti ratakäyrän kaarevuuskeskipistettä. [1]
Keskeiskiihtyvyys
Normaalikiihtyvyyden erityistapaus on keskeiskiihtyvyys, joka suuntautuu kohti ympyräradan keskipistettä. Ympyräliikkeessä olevaan kappaleeseen kohdistuva sentripetaalivoima aiheuttaa keskeiskiihtyvyyden pitäen kappaleen radallaan.
Esimerkiksi ympyrän kaaren muotoisessa mutkassa liikkuvalla autolla on keskeiskiihtyvyyttä kohti tämän ympyräradan keskipistettä. Samoin kuulla on keskeiskiihtyvyyttä kohti maan ympäri kiertävän (likimain) ympyrän muotoisen ratansa keskipistettä.
Keskeiskiihtyvyyden suuruus saadaan kaavasta , jossa v on kappaleen nopeus ja r ympyräradan säde.
Keskeiskiihtyvyys ja normaalikiihtyvyys samaistetaan usein virheellisesti. Keskeiskiihtyvyys suuntautuu aina samaan pisteeseen, mutta yleisesti ratakäyrän normaalit eivät kulje saman pisteen kautta. [1]
Katso myös
Viitteet
- ↑ a b Kurki-Suonio, Kaarle ja Riitta: Vuorovaikuttavat kappaleet – mekaniikan perusteet, s. 64. 5. muuttumaton painos. Limes, Helsinki, 2000. ISBN 951-745-167-9.