Pariksen tuomio

Pariksen tuomio, Peter Paul Rubens, n. 1636.

Pariksen tuomio, Enrique Simonet, 1904.

Pariksen tuomio viittaa kreikkalaisessa mytologiassa tarinaan, joka kertoo Troijan sotaan johtaneista tapauhtumista.

Tapahtumat saivat alkunsa Peleuksen ja Thetiin häistä, joissa Zeus järjesti juhla-aterian kutsuen lähes kaikki jumalat osallistumaan. Eris, epäsovun jumala, oli kuitenkin jätetty kutsumatta, koska hänen tiedettiin aiheuttavan eripuraa. Tästä raivostuneena Eris saapui kuitenkin paikalle ja heitti osallistujen keskelle kultaisen omenan, johon oli kaiverrettu sana "Kauneimmalle".

Kolme jumalatarta ilmoitti vaativansa omenaa: Hera, Pallas Athene ja Afrodite. He pyysivät Zeusta ratkaisemaan, kenelle omena kuuluisi, mutta koska hän ei halunnut suosia ketään ehdokkaista, hän määräsi, että Paris, kuolevainen Fryygiasta, saisi ratkaista asian, koska Troijan prinssi oli osoittanut hiljattain esimerkillistä arvostelukykyä ja tasapuolisuutta asettamalla epäröimättä härän muotoon muuttuneen Areen oman palkintohärkänsä edelle kilpailussa.

Niin sitten tapahtui, että Hermes heidän oppaanaan kaikki kolme ehdokasta ilmestyivät Parikselle vuorella. Kylvettyään vuoristolähteessä kaikki kolme kokeilivat voimiaan lahjoakseen Pariksen: Hera ehdotti tekevänsä tästä Euroopan ja Aasian hallitsijan, Pallas Athene antaisi viisautta ja taitoa sodankäyntiä varten, kun taas Afrodite, jolla oli khariittinsa mukanaan, tarjosi tälle maailman kauneimman naisen rakkautta. Tämä nainen ei ollut kukaan muu kuin Spartan Helena, kuningas Menelaoksen puoliso. Paris hyväksyi Afroditen tarjouksen ja ojensi omenan tälle ja sai niin paitsi Helenan rakkauden myös kreikkalaisten ja ennen kaikkea Pallas Athenen ja Heran vihat niskoilleen.

Tarun mukaan Troijan sota syttyi siitä, kun kreikkalaiset lähtivät hakemaan Helenaa takaisin Troijasta.