Ero sivun ”Brunei” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p r2.7.3) (Botti muokkasi: bug:Brunei |
|||
| Rivi 237: | Rivi 237: | ||
[[or:ବୃନେଇ]] |
[[or:ବୃନେଇ]] |
||
[[uz:Bruney]] |
[[uz:Bruney]] |
||
[[pa: |
[[pa:ਬਰੂਨਾਈ]] |
||
[[pnb:برونائی]] |
[[pnb:برونائی]] |
||
[[ps:برونای]] |
[[ps:برونای]] |
||
Versio 3. tammikuuta 2013 kello 06.43
| Negara Brunei Darussalam برني دارالسلام |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | absoluuttinen islamilainen sulttaanikunta | ||
| Sulttaani | Sir Muda Hassanal Bolkiah | ||
| Pääkaupunki |
Bandar Seri Begawan (28 135 as.) |
||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 5 765[1] (sijalla 172) | ||
| – josta sisävesiä | 500[1] | ||
| Väkiluku (2010) | 395 027[1] (sijalla 176) | ||
| – väestötiheys | 61 | ||
| – väestönkasvu | 1,73[1] (2010) | ||
| Viralliset kielet | malaiji | ||
| Valuutta | Brunein dollari (BND) | ||
| BKT (2009) | |||
| – yhteensä | 19 87 miljoonaa USD[1] (sijalla 124) | ||
| – per asukas | 51 200 USD[1] | ||
| HDI (2008) | 0,920 (sijalla 30) | ||
| Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |||
| – maatalous | 0,7[1] | ||
| – teollisuus | 74[1] | ||
| – palvelut | 25,3[1] | ||
| Aikavyöhyke | +8 | ||
| – kesäaika | ei käytössä | ||
| Itsenäisyys – julistautui |
1. tammikuuta 1984 |
||
| Lyhenne | BN | ||
| – ajoneuvot: | BRU | ||
| – lentokoneet: | V8 | ||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+673 (080 Malesiasta) | ||
| Tunnuslause | Tee aina työsi jumalan ohjauksessa (käännös) | ||
| Kansallislaulu | ”Ya Allah lanjutkan la usia Duli tuanku” | ||
Brunei eli Brunei Darussalamin valtio on vajaan 400 000 asukkaan sulttaanikunta, joka sijaitsee Borneon saarella Kaakkois-Aasiassa. Sitä ympäröivät Etelä-Kiinan meri ja Malesia. Brunei on varakas öljyvaltio, joka kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön. Sitä hallitsee itsevaltainen sulttaani, jonka suku on ollut vallassa jo vuosisatojen ajan.
Historia
Kiinalaisten ja arabialaisten kirjoitusten mukaan Brunei-joen suulla on ollut merkittävä kauppapaikka jo 600- tai 700-luvuilta asti.[2]
Brunein sulttaanikunnan valta oli mahtavimmillaan 1300-luvulta 1500-luvulle ulottuneena ajanjaksona, jolloin se hallitsi Filippiinien eteläosaa, Sarawakia, Sabahia ja lähes koko muuta Borneon saarta. 1600-luvulla Alankomaat alkoi saada alueella jalansijaa ja 1700-luvulla Brunei kattoi vain Borneon pohjoisosan. 1800-luvulla se menetti alueitaan Sarawakin rajaheille. Vuonna 1841 Brunein sulttaani luovutti Sarawakin alueen brittiläiselle seikkailijalle James Brookelle. Bruneista itsestään tuli brittiläinen protektoraatti vuonna 1888. Toisessa maailmansodassa Brunei oli japanilaisten miehittämä.[3]
Malesian valtion syntyessä vuonna 1962 Brunei ei liittynyt siihen väestön voimakkaan vastustuksen vuoksi. 1960-luvulla Bruneissa oli pieni monarkian vastainen kapina, jonka tukahduttamisessa avuksi tuli Britannia. Brunei sai täyden sisäisen itsehallinnon vuonna 1971, mutta se oli kuitenkin brittiläinen protektoraatti aina vuoteen 1984 asti.[3]
Vuonna 2000 maata ravisteli hoviskandaali: sulttaanin nuorempaa veljeä prinssi Jefri Bolkiahia syytettiin valtion varojen tuhlailusta. Hänen sanottiin käyttäneen 2,7 miljardia Yhdysvaltojen dollaria rahastojen omaisuutta ylelliseen elämään kymmenen vuoden aikana. Sulttaani oli erottanut veljensä tämän arvoasemista jo vuonna 1998, ja nimennyt oman poikansa kruununperijäksi.[3]
Vuonna 2004 parlamentti kokoontui ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Siinä on 21 sulttaanin nimeämää jäsentä. Perustuslakia muutettiin siten, että seuraavat kansanedustajat valitaan vaaleilla, mutta sulttaani ei ole ilmoittanut vaalipäivää.[3]
Politiikka
Sulttaani, jonka suku on ollut vallassa 1400-luvulta saakka, on valtion ja hallituksen päämies. Itsevaltiaalla on useita neuvoa-antavia neuvostoja ja ministereitä, mutta kaikki valta on yksissä käsissä. Media on erittäin kuningasmielinen. Bruneilaisilla on ilmainen koulutus ja terveydenhoito. Bruneissa ei ole henkilökohtaista eikä yritysverotusta.[2]
Bruneissa on käyty vuonna 1959 saavutetun autonomian jälkeen vain yhdet yleiset vaalit. Maahan demokratiaa vaatinut Brunein kansanpuolue voitti vuonna 1962 kaikki lakiasäätävän neuvoston kymmenen vaaleilla valittavaa paikkaa. Vaalien jälkeen sulttaani Omar Ali Saifuddien julisti maahan yleisen hätätilan ja hajotti neuvoston.[3][4]
Hallinnollinen jako
Brunei jakautuu neljään piirikuntaan (daerah). Nämä ovat Belait, Brunei ja Muara, Temburong ja Tutong. Brunei ja Muara on piirikunnista ylivoimaisesti suurin; siellä asuu yli puolet valtion väestöstä.[5]
Piirikunnat jaetaan edelleen yhteensä 38:aan alemman tason hallintoyksikköön (mukim), ja nämä kyliin (kampong).[6]
Jokaiselle piirikunnalle on nimetty sisäministeriön alainen virkamies.[7] Häntä avustaa aluevaltuusto, jonka jäsenet on pääosin nimitetty (eikä valittu vaaleilla).[8]
Brunei on keskusjohtoinen maa, ja aluehallinnon rooli on pienempi kuin monissa naapurimaissa. 2000-luvulla on kehitetty neuvoa antavien kyläneuvostojen verkosto. Niiden tehtävänä on toimia tiedonvälittäjinä sulttaanin ja kyläläisten välillä. Tämän toivotaan lisäävän paikallisten perinteiden kunnioittamista ja eri heimoyhteisöjen kuulemista.[9]
Maantiede
Brunei muodostuu kahdesta osasta, joiden välillä ei ole maayhteyttä: 97 prosenttia asukkaista asuu länsiosassa, kun taas vuoristoisessa itäosassa on vain 10 000 asukasta. Ainoa naapuri on Malesia, jonka kanssa Bruneilla on 380 kilometriä maarajaa. Rantaviivaa on 161 kilometriä.[1]
Bruneissa on monia jokia ja asutus keskittyy jokilaaksoihin. Maasto on monimuotoista: mangrovemetsiä, turvesoita, nummea, dipterokaspuskasvien muodostamia sekametsiä ja vuoristometsiä. Temburongin eteläosa on vuoristoista ja harvaan asuttua.[10]
Brunein alueeseen kuuluu myös 33 saarta. Ne sijaitsevat Bruneinlahdella tai jokien suistoissa, kaksi saarta on hiukan ulompana merellä. Useimmat saaret ovat asumattomia ja viidakon peittämiä, ja niissä on hiekkarantoja ja mangrovesoita.[11]
Brunein sademetsissä, mangrovemetsissä ja koralliriutoilla elää monia harvinaisia eläimiä. Luonnonsuojelu on onnistunut hyvin, ja salametsästäjiä rangaistaan ankarasti. Niinpä aasiannorsut, orangit, puuleopardit ja nenäapinat saavat elää viidakoissa rauhassa. Saarilla elää uhanalaisia lajeja kuten merikilpikonnia, apinoita ja lepakkoja. Rannikoilla on tavattu 500 kalalajia ja 12 katkarapulajia. Mangrovemetsät ovat tärkeä muuttolintujen talvehtimisalue.[11]
Brunein ilmasto on trooppinen. Kuumuus ja kosteus ovat korkeita koko vuoden, tyypillisesti keskimääräinen alin lämpötila on 24 astetta ja ylin 30–32 astetta. Sateita saadaan ympäri vuoden eniten syys-marraskuussa.[12]
Talous
Brunei on erittäin rikas maa, pääasiassa sen runsaiden öljyvarojen takia. Aiemmin suurena vientituotteena oli myös kumipuu, mutta sen tuotanto on lähes loppunut. Puutavaran vienti oli tärkeää, mutta nykyisin kokonaisten tukkien vienti on kielletty.[10] Nykyään merkittävimmät vientituotteet ovat öljy ja maakaasu.[2]
Bruneissa on kaksi lentokenttää ja 2 411 kilometriä päällystettyä tietä. Satamakaupungit ovat Lumut, Muara ja Seria.[1]
Väestö
Brunein väestöstä 67 prosenttia on muslimeja, 13 prosenttia buddhalaisia ja kymmenen prosenttia kristittyjä. Suurin osa bruneilaisista on malaijeja. Noin 11 prosenttia väestöstä on kiinalaisia.[1] Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat dusunit, murut, kedajanit, ibanit ja penanit. Dusunit ja murut ovat perinteisesti eläneet metsissä ja keränneet ravintoa sekä harjoittaneet jonkun verran viljelyä. Monet heistä ovat kääntyneet perinteisistä uskonnoista islamiin tai kristinuskoon. Kedajanit ovat viljelijöitä. Ibanit elävät lähellä Sarawakin rajaa. Heidät tunnettiin aikoinaan pääkallonmetsästäjinä ja pitkien yhteistalojen asukkaina. Penat elivät metsissä nomadielämää ja metsästivät puhallusputkien ja myrkkynuolten avulla. Nyttemmin ibanit ja penat ovat asettuneet aloilleen.[13]
Bruneilaisista aikuisista 92,7 prosenttia on lukutaitoisia. Lukutaito on hiukan yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa.[1] Koulunkäynti on pakollista yhdeksän vuoden ajan. Koulu aloitetaan esikoululla, jota seuraa kuusivuotinen alakoulu ja kolmesta seitsemään vuotta yläkoulua. Useimmat korkeakouluopiskelijat suorittavat opintonsa ulkomailla, mutta vuonna 1985 avatussa Brunein yliopistossakin on noin 3 700 opiskelijaa. Sen lisäksi maassa tarjoaa korkeakouluopetusta islamilainen yliopisto ja tekninen oppilaitos, jonka status muutettiin korkeakouluksi vuonna 2008.[2]
Kulttuuri
Bruneilaista arkiruokaa on riisi ja vihanneksista tai kalasta tehty kastike. Juhlissa kastike voidaan tehdä myös puhvelin- tai naudanlihasta tai kanasta. Raakaa, jääkylmää kookosmaitoa ja kahvia juodaan paljon.[10]
Brunei on osallistunut olympialaisiin kolme kertaa vuosina 1996, 2000 ja 2004. Prinssi Jefri Bolkiah on osallistunut ammuntaan kahdesti, Haseri Asri on juossut 100 metriä vuonna 2000 ja Jimmy Anak Ahar 1 500 metriä vuonna 2004.[14]
Brunein jalkapallomaajoukkue ei ole koskaan selvinnyt MM-kisoihin eikä Aasian-mestaruuskilpailuihin. Bruneissa toimii 20 jalkapalloseuraa, joissa pelaa 1 400 rekisteröityä pelaajaa. FIFAn rankingissa lokakuussa 2010 maa oli sijalla 186.[15]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Brunei The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ a b c d Background Note: Brunei US Department of State
- ↑ a b c d e Timeline: Brunei BBC News. Viitattu 1.6.2009. (englanniksi)
- ↑ Freedom in the World 2008 - Brunei UNHCR: Freedom House, Inc.. Viitattu 1.6.2009. (englanniksi)
- ↑ Brunei Districts Citypopulation
- ↑ Mukims of Brunei Darussalam Statoids
- ↑ The Brunei Civil Service Heads of Government Ministries and Departments Brunei resources.
- ↑ Brunei Local Government Britannica
- ↑ The Report: Brunei Darussalam 2009, s. 14. Oxford Business group, 2009. ISBN 978-1907065095. näyte Google booksissa (viitattu 8.11.2010). (englanniksi)
- ↑ a b c Brunei Countries and Their Cultures
- ↑ a b Brunei Flora and Fauna Travel Do jo
- ↑ Brunei country guide BBc Weather
- ↑ Brunei Minority Right Groups
- ↑ Brunei in Olympics Sport Reference
- ↑ Brunei FIFA
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brunei Wikimedia Commonsissa
Matkaopas aiheesta Brunei Wikivoyagessa (englanniksi)
| ||||||
| ||||||||||||||