Ero sivun ”Pyroklastinen virta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p fix |
p r2.7.2) (Botti lisäsi: hu:Vulkanikus törmelékár |
||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
[[la:Effluxus pyroclasticus]] |
[[la:Effluxus pyroclasticus]] |
||
[[lt:Piroklastinis srautas]] |
[[lt:Piroklastinis srautas]] |
||
[[hu:Vulkanikus törmelékár]] |
|||
[[nl:Pyroclastische stroom]] |
[[nl:Pyroclastische stroom]] |
||
[[ja:火砕流]] |
[[ja:火砕流]] |
||
Versio 25. joulukuuta 2012 kello 13.01
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Pyroklastinen tuhkapilvi (tai tefrapilvi ransk. nuée ardente "hehkuva pilvi".) on kuuma purkauspilvi jollainen syntyy joissakin tulivuorenpurkauksissa. Pyroklastinen on vapaasti suomennettuna "tulen rikkoma" ja tefra "tuhka". Se on sekoitus tuhkaa, sulaa laavaa pisaroina sekä tulivuoren purkauskaasuja. Tätä seosta sanotaan tefraksi. Pyroklastinen tefrapilvi purkautuu jopa 350 km/h nopeudella ja liikkuu tulivuoren rinnettä alaspäin niin suurella nopeudella, ettei edes autolla pääse sitä pakoon. Tefrapilven lämpötila on 100-800 astetta,lähde? joten se keittää tai hiillyttää ihmiset. Pyroklastinen tuhkapilvi ikään kuin virtaa vuoren rinnettä alaspäin.
Tefrapilvien koko vaihtelee muutamista sadoista kuutiometreistä jopa yli tuhanteen kuutiokilometriin. Suuria, satojen tai tuhansien kuutiokilometrien kokoisia pyroklastisia pilviä, syntyy vain valtavan suurissa harvinaisissa purkauksissa. Niissä kuuma purkauspilvi saattaa ulottua jopa satojen kilometrien päähän. Tällaisia pilviä ei ole kuitenkaan esiintynyt satoihin tuhansiin vuosiin.
Pilvi koostuu yleensä kahdesta osasta: "tyvivirrasta", joka myötäilee maastoa, ja koostuu suuremmista lohkareista ja kivistä, ja tuhkapatsaasta, joka leijuu tyvivirran yllä. Tällainen pilvi syntyi esimerkiksi vuoden 1902 Martiniquen Mont Peléen purkauksessa, joka tappoi kuumuuteen kaikki Saint Pierren asukkaat kahta lukuun ottamatta. Mont Peléen purkauksen yhteydessä käsitettä pyroklastinen pilvi käytettiin ensimmäistä kertaa. Ensimmäisellä vuosisadalla Vesuviuksesta tullut pyroklastinen pilvi hautasi alleen mm. Pompeijin ja Herculaneumin kaupungit. Vuonna 1883 räjähtänyt Krakataun tulivuorisaari synnytti meren päällä kulkevan pyroklastisen tuhkapilven.
Hehkuva purkauspilvi liikkuu vaakatasossa, koska monesti purkausaukon päällä oleva laavatappi tai laavakupoli ohjaa pilven sivusuuntaan. Tefra voi myös ohjautua sivusuuntaan, kun kilometrien korkeuteen noussut purkauspilvi romahtaa alas. Tefra koostuu tuhkasta, joka on alle 2 mm läpimittaisia hiukkasia ja lapilleista jotka ovat kooltaan 2-64 mm sekä vulkaanisista pommeista. Geologisesti tefra on yleensä ryoliittista, korkeapiihappoista felsiittistä magmaa.
