Ero sivun ”Rasvahapot” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
TjBot (keskustelu | muokkaukset)
14 411 muokkausta
p r2.7.2) (Botti lisäsi: jv:Asam lemak
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
botit
195 376 muokkausta
p r2.7.3) (Botti lisäsi: sk:Mastná kyselina
Rivi 112: Rivi 112:
[[sq:Acidi yndyror]]
[[sq:Acidi yndyror]]
[[simple:Fatty acid]]
[[simple:Fatty acid]]
[[sk:Mastná kyselina]]
[[sl:Maščobna kislina]]
[[sl:Maščobna kislina]]
[[sr:Masna kiselina]]
[[sr:Masna kiselina]]

Versio 23. joulukuuta 2012 kello 23.26

Ruokien rasvat
Triglyseridi on mikä tahansa glyserolin esteri, jossa kaikki kolme hydroksyyliryhmää ovat esteröityinä rasvahapoilla.
Triglyseridi on mikä tahansa glyserolin esteri, jossa kaikki kolme hydroksyyliryhmää ovat esteröityinä rasvahapoilla.
Katso myös

Rasvahapot ovat pitkäketjuisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja.[1] Ne voivat olla tyydyttyneitä, kertatyydyttymättömiä tai monityydyttymättömiä. Esteröityneinä ne muodostavat glyserolin kanssa rasvoja ja alkoholin kanssa vahoja. Luonnon rasvahapot ovat heikkoja happoja, ja ne muodostavat suoloja sekä estereitä. Varsinkin aikaisemmin on rasvahapoiksi luettu myös niitä kemialliselta rakenteeltaan muistuttavat lyhytketjuiset karboksyylihapot kuten muurahaishappo, etikkahappo ja propionihappo,[2] joita kuitenkaan ei luonnon rasvoissa esiinny.

Ravintorasvat sisältävät monia rasvahappoja, ei tosin sellaisinaan vaan glyseroliestereinä. Tärkeimpiä niistä ovat välttämättömät rasvahapot, joita ovat tyydyttymättömät rasvahapot eli niin sanotut omega-rasvahapot. Tyydyttyneistä rasvahapoista esimerkiksi eläimistä saatava voihappo on suurina määrinä haitallista, sillä se nostaa veren kolesterolitasoa. lähde?

Teollisuudessa rasvahappoja käytetään esimerkiksi saippuoiden, pinta-aktiivisten aineiden (tensidi) sekä voitelu-, lääke- ja torjunta-aineiden, steariinikynttilöiden, pehmittimien, muovien ja tekstiilien apuaineiden valmistukseen.

Tärkeimpiä rasvahappoja

Rasvahapoille käytetään usein kahdella luvulla esitettävää, muotoa C:D olevaa merkintää, jossa C tarkoittaa hiiliatomien ja D kaksoissidosten lukumäärää rasva­hapon molekyylissä. Näin ollen D on 0 tyydyttyneillä, 1 kerta­tyydyttymättömillä ja vähintään 2 mon­ityydyttymättömillä rasvahapoilla. Tyydyttymättömille rasva­hapoille käytetään lisäksi muotoa ω-3 tai ω-6 olevia merkintöjä sen mukaan, kuinka monen hiili­atomin päässä ensimmäinen kaksois­sidos sijaitsee luettuna molekyylin siitä päästä, jossa ei ole karboksyyli­ryhmää.

Tyydyttyneitä

Tyydyttyneitä rasvahappoja
Nimi Kemiallinen kaava C:D
Voihappo CH3(CH2)2COOH 4:0
Kapronihappo CH3(CH2)4COOH 6:0
Kapryylihappo CH3(CH2)6COOH 8:0
Kapriinihappo CH3(CH2)8COOH 10:0
Lauriinihappo CH3(CH2)10COOH 12:0
Myristiinihappo CH3(CH2)12COOH 14:0
Palmitiinihappo CH3(CH2)14COOH 16:0
Steariinihappo CH3(CH2)16COOH 18:0
Maapähkinäöljyhappo CH3(CH2)18COOH 20:0

Tyydyttymättömiä

Tyydyttymättömiä rasvahappoja
Nimi Kemiallinen kaava C:D ω−x
Öljyhappo CH3(CH2)7CH=CH(CH2)7COOH 18:1 ω−9
Linolihappo CH3(CH2)4CH=CHCH2CH=CH(CH2)7COOH 18:2 ω-6
Alfalinoleenihappo CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)7COOH 18:3 ω-3
Arakidonihappo CH3(CH2)4CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)3COOH[3] 20:4 ω-6
Eikosapentaeenihappo CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)3COOH 20:5 ω-3
Erukahappo CH3(CH2)7CH=CH(CH2)11COOH 22:1 ω-9
Dokosaheksaeenihappo CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)2COOH 22:6 ω-3

Viitteet

  1. ↑ Pirjo Napari: Orgaaninen kemia, s. 255. Opetushallitus, 1995. 951-37-1568-X.
  2. ↑ Pieni tietosanakirja, 3. osa, s. 1145, art = Rasvahapot. Otava, 1927. Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ NIST
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rasvahapot&oldid=12488215”