Ero sivun ”K.P.T.” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lisätään pari luokkaa. |
Laajennetaan. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''K.P.T.''' oli radikaalien [[Fennomania|suomenmielisten]] ylioppilaiden vuonna 1880 perustama aatteellinen järjestö.<ref name="Klinge75">Klinge 1978, s. 75</ref> Yhdistyksen perustaneet nuoret radikaalit fennomaanit haastoivat [[Suomalainen puolue|Suomalaisen puolueen]] valtalinjan, jota he pitivät liian maltillisena ja vanhoillisena. K.P.T.:ssä yhdistyi [[nationalismi]] ja yhteiskunnallinen radikalismi. Sen linja oli jyrkkä varsinkin [[Kieliriita|kielikysymyksessä]] ja tavoitteena oli [[suomen kieli|suomen kielen]] täydellinen ylivalta ja [[Ruotsin kieli|ruotsin kielen]] syrjäyttäminen. Samalla K.P.T. oli myös yhteiskunnallisesti aikaansa nähden radikaali ja on puhuttu jopa "punaisesta fennomaniasta". Suuntauksen johtajista näkyvimpiä olivat [[Lauri Kivekäs]] ja [[Jonas Castrén]]. Mukana toiminnassa olivat myös muun muassa [[Juhani Aho]], [[Arvid Järnefelt]], [[Julius Lyly]] ja [[Eero Erkko]]. Vahvimpana tukijoukkona olivat pohjalaiset ylioppilaat.<ref>Vares 2000, s. 28–29.</ref> |
|||
'''K.P.T.''' oli radikaalien [[Fennomania|suomenmielisten]] ylioppilaiden vuonna 1880 perustama yhdistys. Nimen merkitys oli ensisijaisesti ''koko programmi toimeen'', mutta sille annettiin myös merkitys ''kansan pyhä tahto'', ja "kovien konsonanttien" myös selitettiin kuvaavan yhdistyksen ohjelman jyrkkyyttä ja radikaalisuutta.<ref name="Klinge1978_s75>Klinge 1978, s. 75</ref> Yhdistyksen johtohahmo oli [[Lauri Kivekäs (fennomaani)|Lauri Kivekäs]] ja siihen kuului muiden muassa [[Juhani Aho]].<ref name="Klinge1978_s77>Klinge 1978, s. 77</ref> K.P.T. ajoi jyrkempää suomalaistamisohjelmaa kuin 1875 perustettu [[Suomalainen Nuija]], jonka puheenjohtajanakin Kivekäs oli toiminut. |
|||
K.P.T. perustettiin kun Lauri Kivekkään kannattajat jäivät syrjään suomenkielisten ylioppilaiden yhteisen järjestön, [[Suomalainen Nuija|Suomalaisen Nuijan]] johdosta. Kivekäs oli aiemmin toiminut kahdesti Suomalaisen Nuijan puheenjohtajana.<ref>{{Kansallisbiografia|id=769|nimi=Kivekäs, Lauri (1852–1893)|tekijä=Heikki Ylikangas|ajankohta=23.1.2009}}</ref> Nimi K.P.T. oli ensisijaisesti lyhenne sanoista ''koko programmi toimeen'', mutta sille annettiin myös merkitys ''kansan pyhä tahto'', ja "kovien konsonanttien" selitettiin kuvaavan yleensä yhdistyksen ohjelman jyrkkyyttä ja radikaalisuutta.<ref name="Klinge75" /> Alkuvaiheessa yhdistyksen toiminnassa korostui ensisijaisesti kielikiihkoilu, mutta myöhemmin painotus siirtyi enemmän yhteiskunnalliseen radikalismiin.<ref>Vares 2000, s. 31.</ref> Sillä oli jonkin aikaa vahva asema ylioppilaiden keskuudessa ja sen johtajista Kivekäs ja Castrén valittiin [[Säätyvaltiopäivät 1885|vuonna 1885 valtiopäiville]], mutta liiallinen jyrkkyys esti vaikutusvallan laajenemisen. Liike kuihtui vähitellen ja sen useat kannattajat mennettivät kiinnostustaan jyrkkään nationalismiin ja suuntautuivat selkeämmin kansainväliseen [[liberalismi]]in.<ref>Vares 2000, s. 33, 38.</ref> Yhdistyksen hajotessa siitä erosi maltillisempi ryhmä, jotka perustivat myöhemmin [[Päivälehti|Päivälehden]].<ref>Vares 2000, s. 43.</ref> K.P.T. kasvatti näin tulevat [[Nuorsuomalaiset|nuorsuomalaisten]] johtajat. |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{Kirjaviite | Tekijä=Klinge, Matti | Nimeke=Ylioppilaskunnan historia. Kolmas osa 1872–1917 : K.P.T.:stä jääkäreihin | Selite= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Oy Gaudeamus Ab | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-662-228-3}} |
*{{Kirjaviite | Tekijä=Klinge, Matti | Nimeke=Ylioppilaskunnan historia. Kolmas osa 1872–1917 : K.P.T.:stä jääkäreihin | Selite= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Oy Gaudeamus Ab | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-662-228-3}} |
||
*Vares, Vesa: ''Varpuset ja pääskyset: Nuorsuomalaisuus ja Nuorsuomalainen puolue 1870-luvulta vuoteen 1918''. SKS, Helsinki 2000. ISBN 951-746-161-5 |
|||
===Viitteet=== |
===Viitteet=== |
||
Versio 23. joulukuuta 2012 kello 12.24
K.P.T. oli radikaalien suomenmielisten ylioppilaiden vuonna 1880 perustama aatteellinen järjestö.[1] Yhdistyksen perustaneet nuoret radikaalit fennomaanit haastoivat Suomalaisen puolueen valtalinjan, jota he pitivät liian maltillisena ja vanhoillisena. K.P.T.:ssä yhdistyi nationalismi ja yhteiskunnallinen radikalismi. Sen linja oli jyrkkä varsinkin kielikysymyksessä ja tavoitteena oli suomen kielen täydellinen ylivalta ja ruotsin kielen syrjäyttäminen. Samalla K.P.T. oli myös yhteiskunnallisesti aikaansa nähden radikaali ja on puhuttu jopa "punaisesta fennomaniasta". Suuntauksen johtajista näkyvimpiä olivat Lauri Kivekäs ja Jonas Castrén. Mukana toiminnassa olivat myös muun muassa Juhani Aho, Arvid Järnefelt, Julius Lyly ja Eero Erkko. Vahvimpana tukijoukkona olivat pohjalaiset ylioppilaat.[2]
K.P.T. perustettiin kun Lauri Kivekkään kannattajat jäivät syrjään suomenkielisten ylioppilaiden yhteisen järjestön, Suomalaisen Nuijan johdosta. Kivekäs oli aiemmin toiminut kahdesti Suomalaisen Nuijan puheenjohtajana.[3] Nimi K.P.T. oli ensisijaisesti lyhenne sanoista koko programmi toimeen, mutta sille annettiin myös merkitys kansan pyhä tahto, ja "kovien konsonanttien" selitettiin kuvaavan yleensä yhdistyksen ohjelman jyrkkyyttä ja radikaalisuutta.[1] Alkuvaiheessa yhdistyksen toiminnassa korostui ensisijaisesti kielikiihkoilu, mutta myöhemmin painotus siirtyi enemmän yhteiskunnalliseen radikalismiin.[4] Sillä oli jonkin aikaa vahva asema ylioppilaiden keskuudessa ja sen johtajista Kivekäs ja Castrén valittiin vuonna 1885 valtiopäiville, mutta liiallinen jyrkkyys esti vaikutusvallan laajenemisen. Liike kuihtui vähitellen ja sen useat kannattajat mennettivät kiinnostustaan jyrkkään nationalismiin ja suuntautuivat selkeämmin kansainväliseen liberalismiin.[5] Yhdistyksen hajotessa siitä erosi maltillisempi ryhmä, jotka perustivat myöhemmin Päivälehden.[6] K.P.T. kasvatti näin tulevat nuorsuomalaisten johtajat.
Lähteet
- Klinge, Matti: Ylioppilaskunnan historia. Kolmas osa 1872–1917 : K.P.T.:stä jääkäreihin. Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Oy Gaudeamus Ab, 1978. ISBN 951-662-228-3.
- Vares, Vesa: Varpuset ja pääskyset: Nuorsuomalaisuus ja Nuorsuomalainen puolue 1870-luvulta vuoteen 1918. SKS, Helsinki 2000. ISBN 951-746-161-5