Ero sivun ”Merihanhi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.3) (Botti lisäsi: vi:Anser anser |
p r2.7.3) (Botti muutti kielilinkin vi:Anser anser muotoon vi:Ngỗng xám |
||
| Rivi 107: | Rivi 107: | ||
[[sk:Hus divá]] |
[[sk:Hus divá]] |
||
[[sv:Grågås]] |
[[sv:Grågås]] |
||
[[vi: |
[[vi:Ngỗng xám]] |
||
[[tr:Boz kaz]] |
[[tr:Boz kaz]] |
||
[[uk:Сіра гуска]] |
[[uk:Сіра гуска]] |
||
Versio 21. joulukuuta 2012 kello 14.24
| Merihanhi | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
| Heimo: | Sorsat Anatidae |
| Alaheimo: | Hanhet Anserinae |
| Suku: | Harmaahanhet Anser |
| Laji: | anser |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anser anser |
|
| Katso myös | |
Merihanhi (Anser anser) on isokokoinen ja yleinen hanhilaji ja kesyn hanhen kantamuoto.
Koko ja ulkonäkö
Merihanhi on suurikokoinen harmahtava hanhi, jolla on iso pää ja kolmiomainen aprikoosinvärinen nokka. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Siiven vaaleanharmaa etuosa on lentävän linnun hyvä tuntomerkki. Pituus 74–84 cm, siipien kärkiväli 160 cm, paino 2,5–6 kg. Ääni on voimakas, kimeähkö ja käheähkö kaakatus.
Vanhin suomalainen rengastettu merihanhi on ollut 11 vuotta 2 kuukautta 10 päivää vanha. Euroopan vanhin oli belgialainen hanhi, 23 vuotta 7 kuukautta.
Levinneisyys
Merihanhi pesii koko Euroopassa Lapista Espanjaan ja Bulgariaan, ja siitä itään aina Kiinaan asti. Suomessa merihanhi pesii saaristossa, sisämaassa vain joillakin järvillä. Pesimäkantamme oli 1990-luvun lopulla 1 400 paria, mutta vuoden 2010 kannanarvio on 5 000-6 000 paria[2]. Suomalaiset merihanhet ovat muuttolintuja, jotka saapuvat keväällä maalis-huhtikuussa, ja lähtevät talvehtimisalueilleen Länsi- ja Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan syyskuussa. Loppukesällä hanhet kerääntyvät suuriksi parviksi sekä sulkimaan että ruokailemaan sopiville merenlahdille. Liminganlahti on merihanhille merkittävä pesimäpaikka. Kemiön Sjölaxissa laiduntavat Suomen suurimmat parvet, mm. 5 500 yksilöä 12.8.1998.
Euroopassa pesii 50 000 – 60 000, Venäjällä 8 500 – 13 000 ja Turkissa 200 – 1 000 paria.
Elinympäristö
Rannikot, kosteikot, järvet, suot ja avoimet pellot. Pesii tavallisesti osittain metsäpeitteisillä pienehköillä luodoilla, usein lokkiyhdyskunnissa.
Lisääntyminen
Pesä on luodon keskiosissa, usein katajapensaan suojassa. Merihanhi munii 5–6 kermanväristä munaa. Muninta alkaa Lounais-Suomen saaristossa jo huhtikuussa. Naaras hautoo 4 viikkoa. Koiras pysyttelee pesimäluodolla tai sen välittömässä läheisyydessä koko haudonta-ajan. Poikaset ovat pesäjättöisiä ja molemmat emot hoitavat niitä. Lentokykyisiä poikaset ovat 8 viikon ikäisinä.
Lähteet
- ↑ Anser anser IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/merihanhi
Aiheesta muualla
- Blomqvist, R. & Tenovuo, Rauno 1980: Merihanhen pesimisestä Saaristomeren luoteisosassa.-Suomen Riista 28:25-29.
- Väisänen, Risto A., Lammi, Esa & Koskimies, Pertti (1998): Muuttuva pesimälinnusto. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-12663-6
- Merihanhi Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Merihanhi (Anser anser)
- ITIS: Anser anser (englanniksi)