Tanniinit

Tanniinit ovat kasveissa esiintyviä fenolisia uuteaineita, flavonoideja, jotka sitovat ja saostavat proteiineja.

Tanniineilla on voimakas värjäävä vaikutus, joka tulee esiin niiden käytössä nahkaa parkitessa. Aineen nimi tuleekin parkitsemista tarkoittavasta englannin kielen sanasta tanning. Suomen kielessä tanniineista käytetään myös nimitystä parkkihappo.

Tanniineja esiintyy monissa kasveissa, joissa niillä on erilainen funktio kasvin eri osissa. Siemenissä ja juurissa ne tappavat bakteereja ja rungossa osallistuvat myös kasvunsäätelyyn. Lehdille ne antavat kitkerän maun, joka suojaa kasvinsyöjäeläimiltä. Silmuja ne suojaavat jäätymiseltä. Tanniineja esiintyy muun muassa puissa (esimerkiksi tammi, koivu, eukalyptus, mänty, paju), useissa heinäkasveissa, apiloissa sekä monissa ihmisen ravinnoksi kelpaavissa kasveissa (esimerkiksi metsämarjat, greippi, granaattiomena).

Teen tanniinit

Teepensaan (Camellia sinensis) lehdet sisältävät tanniineja. Pitkäänhaudutetussa teessä esiintyvä karvas maku johtuu terveellisistä antioksidanteista. Kupin pohjaan jäävä tumma kerros on flavonoidien ja teeveden tavallisesti sisältämän kalkin yhdessä muodostamaa sakkaa. Se on täysin vaaratonta ja irtoaa helposti sitruunamehulla tai suolalla.

Viinien tanniinit

Tanniineja on runsaasti viinirypäleiden siemenissä, tertun rangassa ja kuorissa. Ne mahdollistavat hyvin säilyvien ja ikääntyvien punaviinien valmistamisen, mutta liian tanniinipitoinen viini maistuu karvaalta. Säilytysvaiheessa viineihin liukenee tanniineja myös tammitynnyreistä.

Aiheesta muualla

• Terveysportti, metatesaurus: Tanniinit
• PubChem: Tannins (englanniksi)