Ero sivun ”Seteli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.3) (Botti lisäsi: qu:P'anqa kañina |
p Botti lisäsi: mwl:Papel-moneda |
||
| Rivi 77: | Rivi 77: | ||
[[hu:Bankjegy]] |
[[hu:Bankjegy]] |
||
[[mk:Банкнота]] |
[[mk:Банкнота]] |
||
[[mwl:Papel-moneda]] |
|||
[[nl:Bankbiljet]] |
[[nl:Bankbiljet]] |
||
[[ja:紙幣]] |
[[ja:紙幣]] |
||
Versio 3. joulukuuta 2012 kello 08.05
Setelillä on perinteisesti tarkoitettu paperista tehtyä rahaa. Myöhemmin sanaa on käytetty muistakin maksuvälineistä, kuten lounasseteleistä, liikuntaseteleistä ja palveluseteleistä. Kaupat voivat jakaa mainosten mukana alennusseteleitä, joilla kaupan tiettyjä tuotteita voi ostaa alennettuun hintaan tai alentaa suoraan kauppalaskun loppusummaa.
Historiaa
Tiettävästi ensimmäiset setelirahat otettiin käyttöön Kiinassa 650-luvulla. Ensimmäisenä Euroopassa varsinaisen setelin laski liikkeelle tukholmalainen pankki Stockholms Banco 1660. Tukholman seteli poistui käytöstä 1664, kun pankki ei kyennyt enää lunastamaan seteleitä. 1694 Englannin pankki laski liikkeelle pysyvästi seteleitä.
Setelien arvo on historiassa usein ollut sidottu johonkin pysyvään arvoon, esimerkiksi kultakantaan, mutta nykyisissä valuuttajärjestelmissä tästä on luovuttu.
Setelien rakenne
Setelit valmistetaan joko paperista tai muovista. Setelien väärentämisen vaikeuttamiseksi setelipaperit poikkeavat tavanomaisesta paperista monin tavoin. Paperi voi olla valmistettu puukuidun sijasta osittain tai kokonaan jostakin muusta kuidusta, kuten puuvillasta tai pellavasta[1]. Setelipaperimassaan voidaan sekoittaa muitakin kuituja, jotka näkyvät värillisinä tavallisessa tai ultraviolettivalossa. Paperissa voi olla vesileimoja, tai paperin sisällä muovista tai metallista lankaa. Setelipaperi ei yleensä hohda ultraviolettivalossa, toisin kuin tavallinen paperi. Setelimuoveissa on muunlaisia erityisominaisuuksia. Painamiseen käytetään erilaisia erikoistekniikoita, kuten kohollaan olevia kuvioita tuottavaa kaiverruspainatusta, ja erikoismusteita.
Rahanväärentämistä vastaan tehtyjä, yleisesti tunnettuja turvajärjestelmiä ovat mainittujen vesileimojen ja turvalankojen lisäksi sarjanumerot, hienojakoiset kuviot, hologrammikuviot yms. 1800-luvulla muun muassa pankinjohtajat allekirjoittivat käsin seteleitä niiden aitouden merkiksi. Allekirjoitusperinne on säilynyt näihin aikoihin saakka, vaikkakin 1800-luvun lopusta alkaen allekirjoitus on liitetty seteliin jo sen painovaiheessa.[2]
Seteleitä käsitellään suomalaisissa pankeissa nippuina. Suomen markkamääräisissä seteleissä käytetyn paperin valmisti koko niiden olemassaoloajan Tervakosken paperitehdas Janakkalan Tervakoskella. Huomattava osa tästä paperimäärästä on valmistettu Tervakosken paperikoneella PK3. Euroseteleiden paperia ei valmisteta Tervakoskella.
Setelitaide ja -tiede
Setelien suunnittelua kutsutaan setelitaiteeksi. Setelien suunnittelijoina on usein ollut merkittäviä taiteilijoita, Suomessa esimerkiksi arkkitehti Eliel Saarinen, muotoilija ja kuvanveistäjä Tapio Wirkkala ja julistetaiteilija Erik Bruun.
Seteleiden tutkimus ja myös niiden keräilyharrastus ovat osa rahatiedettä eli numismatiikkaa.
Setelien liikkumisia seurataan harrastusmielessä. Esimerkiksi euroseteleitä seurataan Eurobilltrackerissa ja dollareita Where is George-sivustolla.
Setelit ja politiikka
Iranissa hallituksen vastustajat alkoivat vuonna 2009 kirjoitella iskulauseita, kuten "Kuolema diktaattorille", seteleihin. Seteleihin alkoi ilmestyä opposition mielenilmauksia kesällä 2009 pidettyjen kiistanalaisten presidentinvaalien jälkeen, joissa presidentti Mahmud Ahmadinejad julistettiin vaalien voittajaksi. Maan keskuspankki varoitti ihmisiä kirjoittamasta seteleihin ja pyrki keräämään sotketut setelit pois.[3]
Lähteet
- ↑ The Production Process (html) USA: Bureau of Engraving and Printing. Viitattu 29.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Seteleiden allekirjoitukset Setelit.com.
- ↑ http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/12/1023510