Ero sivun ”Sosiaalinen konstruktionismi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Arvostelu: Muotoilu on ongelmallinen: oletetaan, että tuollainen ajatuskokonaisuus on olemassa muutenkin kuin konstruoituna vastustajien puheessa.
→‎Arvostelu: Monet vai jotkut? Viitteet pitäisi laittaa mallineisiin, jos muutkin artikkelissa ovat.
Rivi 30: Rivi 30:


Näkyvin sosiaalisen konstruktionismin kritiikki on kohdistunut väitteisiin tieteellisen tiedon tai tosiasioiden sosiaalisesta rakentumisesta, ja aiheesta on osaltaan käyty väittelyä [[tieteiden sota|tieteiden sodassa]].<ref name=Slezak>Slezak, Peter: ''[http://gnowledge.org/~nagarjun/HPSBook.pdf#page=85 Social Constructivism and the Science Wars]''. Viitattu 10.11.2012.</ref>
Näkyvin sosiaalisen konstruktionismin kritiikki on kohdistunut väitteisiin tieteellisen tiedon tai tosiasioiden sosiaalisesta rakentumisesta, ja aiheesta on osaltaan käyty väittelyä [[tieteiden sota|tieteiden sodassa]].<ref name=Slezak>Slezak, Peter: ''[http://gnowledge.org/~nagarjun/HPSBook.pdf#page=85 Social Constructivism and the Science Wars]''. Viitattu 10.11.2012.</ref>
Sosiaalista konstruktionismia arvostelevia näkemyksiä ovat esitettäneet muun muassa [[Alan Sokal]] ja [[Jean Bricmont]]'n kirjassaan ''Fashionable Nonsense''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Sokal, Alan D. & Bricmont, Jean | Nimeke=Fashionable nonsense: Postmodern intellectuals' abuse of science | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Picador | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 0-312-19545-1 | Kieli={{en}} }}</ref>. Monet ovat tulkinneet Sokalin kepposen pääasiassa sosiaalisen konstruktionismin kritiikkinä. <ref> Franklin, J. The Sokal Hoax. Philosopher 1 (4) 1996: 22 http://web.maths.unsw.edu.au/~jim/sokal.pdf</ref><ref> Guillory J. The Sokal Affair and the History of Criticism. Critical Inquiry 28 (2) 2002: 484 http://www.sfu.ca/cmns/courses/2012/801/1-Readings/Guillory%20Sokal%20Affair%20and%20the%20history%20of%20criticism.pdf </ref> Muita kritiikkejä ovat esittäneet filosofi [[Paul Boghossian]] kirjassa ''Fear of Knowledge''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boghossian, Paul | Nimeke=Fear of knowledge: Against relativism and constructivism | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 978-0-19928718-5 | Kieli={{en}} }}</ref> ja psykologi [[Bradley Franks]] kirjassaan ''Culture and Cognition: Evolutionary Perspectives''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Franks, Bradley | Nimeke=Culture and cognition: Evolutionary perspectives | Julkaisupaikka=Hampshire | Julkaisija=Palgrave Macmillan | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-0-23000889-2 | Kieli={{en}} }}</ref>, sekä niin sanotun Santa Barbaran koulukunnan [[evoluutiopsykologia|evoluutiopsykologit]] [[John Tooby]] ja [[Leda Cosmides]] kirjassaan ''[[The Adapted Mind]]''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Barkow, Jerome H. & Cosmides, Leda & Tooby, John | Nimike=The adapted mind: Evolutionary psychology and the generation of culture | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 978-0195101072 | Kieli={{en}} }}</ref>
Sosiaalista konstruktionismia arvostelevia näkemyksiä ovat esitettäneet muun muassa [[Alan Sokal]] ja [[Jean Bricmont]]'n kirjassaan ''Fashionable Nonsense''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Sokal, Alan D. & Bricmont, Jean | Nimeke=Fashionable nonsense: Postmodern intellectuals' abuse of science | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Picador | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 0-312-19545-1 | Kieli={{en}} }}</ref>. Muita arvostelijoita ovat olleet muun muassa filosofi [[Paul Boghossian]] kirjassa ''Fear of Knowledge''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boghossian, Paul | Nimeke=Fear of knowledge: Against relativism and constructivism | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 978-0-19928718-5 | Kieli={{en}} }}</ref> ja psykologi [[Bradley Franks]] kirjassaan ''Culture and Cognition: Evolutionary Perspectives''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Franks, Bradley | Nimeke=Culture and cognition: Evolutionary perspectives | Julkaisupaikka=Hampshire | Julkaisija=Palgrave Macmillan | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-0-23000889-2 | Kieli={{en}} }}</ref>, sekä niin sanotun Santa Barbaran koulukunnan [[evoluutiopsykologia|evoluutiopsykologit]] [[John Tooby]] ja [[Leda Cosmides]] kirjassaan ''[[The Adapted Mind]]''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Barkow, Jerome H. & Cosmides, Leda & Tooby, John | Nimike=The adapted mind: Evolutionary psychology and the generation of culture | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 978-0195101072 | Kieli={{en}} }}</ref>


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 2. joulukuuta 2012 kello 00.19

Keskeisiä teoreetikkoja

Émile Durkheim
Karl Marx · Max Weber

Sosiaalinen konstruktionismi (usein vain konstruktionismi) on yleisnimi erilaisille tutkimussuunnille, joiden taustaoletuksena on tiedon ja käsitteiden yhteisöllinen rakentuminen. Sosiaalinen konstruktionismi tarkastelee sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentumista.[1] Tieteenfilosofi Ian Hacking on luonnehtinut konstruktionistisia tutkimuksia seuraavasti: jos tutkija väittää, että asia X on sosiaalisesti rakentunut, niin silloin hän uskoo seuraavaa:

(0) Nykyisessä tilanteessa X:ää pidetään itsestään selvänä; X vaikuttaa väistämättömältä.

(1) X:n ei tarvitsisi olla olemassa, tai sen ei tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on. X, tai X sellaisena kuin se on nyt, ei ole välttämätöntä seurausta asioiden luonteesta; X ei ole väistämätön. [2]


Sosiaalinen konstruktionismi ihmistieteissä

Konstruktionistiset tutkimukset ihmistieteissä ovat yleensä tutkimuksia siitä, kuinka jokin nykyään itsestäänselvänä pidetty ajatus, idea tai käsite on rakentunut historian saatossa ja sosiaalisten kehityskulkujen myötä. Hacking tarkastelee useita tällaisia tutkimuksia, joissa väitetään esimerkiksi asiantuntijuuden, dementian, kansakunnan, opettajien stressin ja zulunationalismin olevan sosiaalisesti rakentuneita. Konstruktionistisissa tutkimuksissa tyypillisesti väitetään, ettei tutkittavan asian, esimerkiksi kansakunnan käsitteen[3], tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on, ja kuvataan millaiset sosiaaliset prosessit ovat vaikuttaneet nykyään olemassa olevan käsitteen syntyyn.[4]

Joskus konstruktionistiset tuktkimukset ymmärretään väitteeksi, ettei rakentunut asia ole todella olemassa. Kuten Hacking huomauttaa, rakentuneet asiat, esimerkiksi talot, ovat olemassa. Konstruktionistisissa tutkimuksissa pyritään yleensä muuttamaan vallitsevaa käsitystä tutkittavan asian luonteesta, ei väittämään sitä olemattomaksi. [5] [6]

Historia

Sosiaalisen konstruktionismin alkuteoksena pidetään usein Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin kirjaa Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (1966). Berger ja Luckmann tarkastelevat teoksessaan sitä, kuinka tapamme hahmottaa ja ymmärtää "jokapäiväistä todellisuutta" ympärillämme ovat sosiaalisesti rakentuneita. Muun muassa narratiivisuuden ja diskurssien tutkimus ovat jatkaneet ajatuksen kehittelyä.[1]

Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa

Sosiaalinen konstruktionismi on herättänyt yleistä huomiota tieteentutkimuksessa. Bruno Latour ja Steve Woolgar esittivät teoksessaan Laboratory Life: The Social Construction of Scientific Facts (1979), että tieteelliset tosiasiat ovat sosiaalisesti rakentuneita. Tieteensosiologiassa vaikutusvaltaisen Edinburghin koulukunnan nimekkäimmät edustajat Barry Barnes ja David Bloor ovat myös soveltaneet konstruktionistisia ajatuksia tieteen tutkimiseen.[7]

Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa voidaan ymmärtää joko varsin maltilliseksi tai hyvin jyrkäksi kannaksi. Maltillisen tulkinnan mukaan voidaan ajatella, että tieteellinen tieto on sosiaalisesti rakentunutta, koska tutkimuskohteen ja tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu on sosiaalinen prosessi, ja tieteessä käytetyt käsitteet ja merkitykset ovat sosiaalisia instituutioita. Jyrkän tulkinnan mukaan taas tieteelliset tosiasiat ovat sosiaalisesti rakentuneita. Kaikki tieteellinen tieto ja tieteellisiksi tosiasioiksi kutsumamme väitteet ovat yhteiskunnallisten olosuhteiden määräämiä ja koko maailma sellaisena kuin tiede sen kuvaa on sosiaalisesti rakentunut. Äärimmäinen versio jyrkästä konstruktionismista olisi universaali sosiaalinen konstruktionismi. Kuten Hacking huomauttaa, on hyvin vaikea löytää yhtään universaalia konstruktionistia, joka väittäisi aivan kaiken olevan sosiaalisesti rakentunutta. [8] [9]

Julkisessa keskustelussa sosiaalinen konstruktionismi samastetaan joskus jyrkkään konstruktionismiin tieteentutkimuksessa tai jopa universaaliin sosiaaliseen konstruktionismiin. On kuitenkin syytä huomata, ettei valtaosa konstruktionistisista tutkimuksista ota mitään kantaa kysymyksiin tieteellisen tiedon tai tieteellisten tosiasioiden rakentumisesta. [10]

Arvostelu

Näkyvin sosiaalisen konstruktionismin kritiikki on kohdistunut väitteisiin tieteellisen tiedon tai tosiasioiden sosiaalisesta rakentumisesta, ja aiheesta on osaltaan käyty väittelyä tieteiden sodassa.[11] Sosiaalista konstruktionismia arvostelevia näkemyksiä ovat esitettäneet muun muassa Alan Sokal ja Jean Bricmont'n kirjassaan Fashionable Nonsense[12]. Muita arvostelijoita ovat olleet muun muassa filosofi Paul Boghossian kirjassa Fear of Knowledge[13] ja psykologi Bradley Franks kirjassaan Culture and Cognition: Evolutionary Perspectives[14], sekä niin sanotun Santa Barbaran koulukunnan evoluutiopsykologit John Tooby ja Leda Cosmides kirjassaan The Adapted Mind.[15]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Sosiaalinen konstruktionismi Sosiaalipsykologian peruskurssi. Tampereen yliopiston verkko-opinnot. Viitattu 3.6.2009.
  2. ↑ Hacking, Ian: Mitä sosiaalinen konstruktionismi on?. (The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen. Tampere: Vastapaino, 2008. ISBN 978-951-768-224-4.
  3. ↑ Tuija Pulkkinen: "Kielen ja mielen ykseys – 1800-luvun nationalismin erityispiirteistä ja perinnöstä poliittisessa ajattelussa", teoksessa Suomi – Outo pohjoinen maa?, toim. Lehtonen, PS-kustannus, Jyväskylä, 1999, s. 124-125.
  4. ↑ Hacking, Ian: Mitä sosiaalinen konstruktionismi on?. (The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen. Tampere: Vastapaino, 2008. ISBN 978-951-768-224-4.
  5. ↑ Hacking, Ian: Mitä sosiaalinen konstruktionismi on?. (The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen. Tampere: Vastapaino, 2008. ISBN 978-951-768-224-4.
  6. ↑ Tomi Kokkonen ja Inkeri Koskinen: Johdatus humanististen tieteiden filosofiaan, kurssi Helsingin yliopistolla, 2012.
  7. ↑ Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia, Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 58-64.
  8. ↑ Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia, Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 56-64.
  9. ↑ Hacking, Ian: Mitä sosiaalinen konstruktionismi on?. (The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen. Tampere: Vastapaino, 2008. ISBN 978-951-768-224-4.
  10. ↑ Hacking, Ian: Mitä sosiaalinen konstruktionismi on?. (The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen. Tampere: Vastapaino, 2008. ISBN 978-951-768-224-4.
  11. ↑ Slezak, Peter: Social Constructivism and the Science Wars. Viitattu 10.11.2012.
  12. ↑ Sokal, Alan D. & Bricmont, Jean: Fashionable nonsense: Postmodern intellectuals' abuse of science. New York: Picador, 1998. ISBN 0-312-19545-1. (englanniksi)
  13. ↑ Boghossian, Paul: Fear of knowledge: Against relativism and constructivism. Oxford: Oxford University Press, 2006. ISBN 978-0-19928718-5. (englanniksi)
  14. ↑ Franks, Bradley: Culture and cognition: Evolutionary perspectives. Hampshire: Palgrave Macmillan, 2011. ISBN 978-0-23000889-2. (englanniksi)
  15. ↑ Barkow, Jerome H. & Cosmides, Leda & Tooby, John: The adapted mind: Evolutionary psychology and the generation of culture. New York: Oxford University Press, 1992. ISBN 978-0195101072. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: Tiedonsosiologinen tutkielma. (The social construction of reality: A treatise in the sociology of knowledge, 1966.) Suomentanut Vesa Raiskila. Helsinki: Gaudeamus, 1994 (3. painos 2000). ISBN 951-662-583-5.
  • Boghossian, Paul: Fear of Knowledge: Against Relativism and Constructivism. Oxford: Oxford University Press, 2006. ISBN 978-0199287185. (englanniksi)
  • Hacking, Ian: Mitä sosiaalinen konstruktionismi on?. (The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen. Tampere: Vastapaino, 2008. ISBN 978-951-768-224-4.
  • Newton, Roger G.: The Truth of Science: Physical Theories and Reality. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 1997. ISBN 978-0-674-91092-8. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sosiaalinen_konstruktionismi&oldid=12401298”