Ero sivun ”Määriläiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p r2.7.2+) (Botti lisäsi: be:Маравы |
p w, f |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
| huomautukset = |
| huomautukset = |
||
}} |
}} |
||
'''Määriläiset''' ovat [[länsislaavilaiset kielet|länsislaavilainen]] kansa, joista valtaosa asuu [[Tšekki]]in kuuluvalla [[Määri]]n alueella. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Tšekissä asui 630 897 määriläistä, kun vielä vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan heitä oli 1 363 000. Valtaosa on muutanut kansallisuudekseen |
'''Määriläiset''' ovat [[länsislaavilaiset kielet|länsislaavilainen]] kansa, joista valtaosa asuu [[Tšekki]]in kuuluvalla [[Määri]]n alueella. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Tšekissä asui 630 897 määriläistä, kun vielä vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan heitä oli 1 363 000. Valtaosa on muutanut kansallisuudekseen ”[[tšekit|tšekki]]”. Määriläisen kulttuurin keskuksena on pidetty Määrin pääkaupunkia [[Brno]]a. |
||
==Historia== |
==Historia== |
||
Määriläiset mainitaan kansana ensimmäisen kerran vuonna 822 kirjoitetuissa [[annaali|annaaleissa]]. Nimensä he saivat [[Morava|Moravajoesta]]. Yleisempää vielä tuohon aikaan oli kuitenkin viitata Määrin alueen asukkaisiin nimityksellä ''sloveenit''. Määriläiset yhdistivät Määrin, [[Böömi]]n, [[Silesia]]n, Etelä-[[Puola]]n ja Pohjois-[[Unkari]]n [[Suur-Määri]]ksi kutsutuksi valtakunnaksi. Valtakunnan uskonnoksi tuli 800-luvulla [[katolilaisuus]]. Unkarilaiset tuhosivat Suur-Määrin 900-luvun alussa ja heidät ajettiin pois saksalaisten toimesta. Tämän jälkeen aluetta hallitsivat [[Böömin kuningaskunta]] ja [[Habsburgit]]. Määrissä hallitseva yläluokka puhui saksaa ja kaupunkien asukkaat olivat pääasiassa saksalaisia. Maaseutu oli puolestaan slaavilaisten asuttama.<ref name="SN">{{Kirjaviite | Tekijä = James Minahan | Nimeke = Encyclopedia of the Stateless Nations | Vuosi = 2002 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Greenwood Publishing Group | Tunniste =ISBN 0313316171 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 4.5.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
Määriläiset mainitaan kansana ensimmäisen kerran vuonna 822 kirjoitetuissa [[annaali|annaaleissa]]. Nimensä he saivat [[Morava|Moravajoesta]]. Yleisempää vielä tuohon aikaan oli kuitenkin viitata Määrin alueen asukkaisiin nimityksellä ''sloveenit''. Määriläiset yhdistivät Määrin, [[Böömi]]n, [[Silesia]]n, Etelä-[[Puola]]n ja Pohjois-[[Unkari]]n [[Suur-Määri]]ksi kutsutuksi valtakunnaksi. Valtakunnan uskonnoksi tuli 800-luvulla [[katolilaisuus]]. Unkarilaiset tuhosivat Suur-Määrin 900-luvun alussa ja heidät ajettiin pois saksalaisten toimesta. Tämän jälkeen aluetta hallitsivat [[Böömin kuningaskunta]] ja [[Habsburgit]]. Määrissä hallitseva yläluokka puhui saksaa ja kaupunkien asukkaat olivat pääasiassa saksalaisia. Maaseutu oli puolestaan slaavilaisten asuttama.<ref name="SN">{{Kirjaviite | Tekijä = James Minahan | Nimeke = Encyclopedia of the Stateless Nations | Vuosi = 2002 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Greenwood Publishing Group | Tunniste =ISBN 0313316171 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 4.5.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
1800-luvulla syntyi kansallistunteen kasvun myötä ajatus määriläisistä ja tšekeistä yhtenä kansana. [[Tšekkoslovakia]]n itsenäistyttyä poliitisesti hallitsevaksi luokaksi nousivat tšekit. Määrissä oli edelleen saksalainen yläluokka. Määristä ja Tšekin Silesiasta tehtiin omat hallinnolliset alueensa. Vuonna 1938 [[ |
1800-luvulla syntyi kansallistunteen kasvun myötä ajatus määriläisistä ja tšekeistä yhtenä kansana. [[Tšekkoslovakia]]n itsenäistyttyä poliitisesti hallitsevaksi luokaksi nousivat tšekit. Määrissä oli edelleen saksalainen yläluokka. Määristä ja Tšekin Silesiasta tehtiin omat hallinnolliset alueensa. Vuonna 1938 [[natsi-Saksa]] miehitti Tšekin ja Slovakia julistautui itsenäiseksi. Määrin alue selvisi [[toinen maailmansota|toisesta maailmansodasta]] muuhun [[Eurooppa]]an verrattuna vähillä aineelisilla vahingoilla. Kommunistihallinnon aikaan määriläiset eivät kannattaneet yhtä radikaaleja uudistuksia kuin tšekit, vaan olisivat tyytyneet kansallisiin uudistuksiin koko järjestelmän uudistamisen sijasta. 1980-luvun lopulla määrissä nousi alueen itsehallintoa ja jopa itsenäisyyttä vaativia poliitisia liikkeitä. 1990-luvun puolivälissä Brnossa ja muissa suurissa Määrin kaupungeissa oli massamielenosoituksia, mutta liikehdintä rauhoittui myöhemmin.<ref name="SN" /> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 27. marraskuuta 2012 kello 13.21
| Määriläiset | ||||
|---|---|---|---|---|
 Määrin historiallinen lippu. |
||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | tšekki, määri | |||
| Uskonnot | katolilaisuus | |||
| Sukulaiskansat | muut länsislaavit | |||
Määriläiset ovat länsislaavilainen kansa, joista valtaosa asuu Tšekkiin kuuluvalla Määrin alueella. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Tšekissä asui 630 897 määriläistä, kun vielä vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan heitä oli 1 363 000. Valtaosa on muutanut kansallisuudekseen ”tšekki”. Määriläisen kulttuurin keskuksena on pidetty Määrin pääkaupunkia Brnoa.
Historia
Määriläiset mainitaan kansana ensimmäisen kerran vuonna 822 kirjoitetuissa annaaleissa. Nimensä he saivat Moravajoesta. Yleisempää vielä tuohon aikaan oli kuitenkin viitata Määrin alueen asukkaisiin nimityksellä sloveenit. Määriläiset yhdistivät Määrin, Böömin, Silesian, Etelä-Puolan ja Pohjois-Unkarin Suur-Määriksi kutsutuksi valtakunnaksi. Valtakunnan uskonnoksi tuli 800-luvulla katolilaisuus. Unkarilaiset tuhosivat Suur-Määrin 900-luvun alussa ja heidät ajettiin pois saksalaisten toimesta. Tämän jälkeen aluetta hallitsivat Böömin kuningaskunta ja Habsburgit. Määrissä hallitseva yläluokka puhui saksaa ja kaupunkien asukkaat olivat pääasiassa saksalaisia. Maaseutu oli puolestaan slaavilaisten asuttama.[2]
1800-luvulla syntyi kansallistunteen kasvun myötä ajatus määriläisistä ja tšekeistä yhtenä kansana. Tšekkoslovakian itsenäistyttyä poliitisesti hallitsevaksi luokaksi nousivat tšekit. Määrissä oli edelleen saksalainen yläluokka. Määristä ja Tšekin Silesiasta tehtiin omat hallinnolliset alueensa. Vuonna 1938 natsi-Saksa miehitti Tšekin ja Slovakia julistautui itsenäiseksi. Määrin alue selvisi toisesta maailmansodasta muuhun Eurooppaan verrattuna vähillä aineelisilla vahingoilla. Kommunistihallinnon aikaan määriläiset eivät kannattaneet yhtä radikaaleja uudistuksia kuin tšekit, vaan olisivat tyytyneet kansallisiin uudistuksiin koko järjestelmän uudistamisen sijasta. 1980-luvun lopulla määrissä nousi alueen itsehallintoa ja jopa itsenäisyyttä vaativia poliitisia liikkeitä. 1990-luvun puolivälissä Brnossa ja muissa suurissa Määrin kaupungeissa oli massamielenosoituksia, mutta liikehdintä rauhoittui myöhemmin.[2]
Lähteet
- ↑ K moravské národnosti se při sčítání přihlásilo přes půl miliónu lidí tiscali.cz. Viitattu 13.11.2012. (tšekiksi)
- ↑ a b James Minahan: Encyclopedia of the Stateless Nations. Greenwood Publishing Group, 2002. ISBN 0313316171. (englanniksi)