Ero sivun ”Karjaa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 195.237.90.72 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Otrfan tekemään versioon.
Rivi 24: Rivi 24:
Karjaa mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna [[1326]].
Karjaa mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna [[1326]].


Karjaan kaupunkiin kuului myös [[Mustio]] (ruots. ''Svartå''), joka sijaitsee Karjaan keskustasta n 14 km [[Lohja]]n suuntaan. Mustio on ollut Suomen ensimmäisen [[rautaruukki|rautaruukin]] sijoituspaikka 1500-luvun puolivälissä. Ruukin perustajana Ruotsin silloinen kuningas [[Kustaa Vaasa]]. Väitetään myös, että Suomen ensimmäisen [[auto]]n olisi hankkinut Mustiolle kamariherra [[Hjalmar Linder]] 1900-luvun alussa. Säännöllinen rautatieliikenne [[Pasila]]n ja Karjaan välillä alkoi [[1. syyskuuta]] [[1903]].
Karjaan kaupunkiin kuului myös [[Mustio]] (ruots. ''Svartå''), joka sijaitsee Karjaan keskustasta n. 14 km [[Lohja]]n suuntaan. Mustio on ollut Suomen ensimmäisen [[rautaruukki|rautaruukin]] sijoituspaikka 1500-luvun puolivälissä. Ruukin perustajana Ruotsin silloinen kuningas [[Kustaa Vaasa]]. Väitetään myös, että Suomen ensimmäisen [[auto]]n olisi hankkinut Mustiolle kamariherra [[Hjalmar Linder]] 1900-luvun alussa. Säännöllinen rautatieliikenne [[Pasila]]n ja Karjaan välillä alkoi [[1. syyskuuta]] [[1903]].


Karjaan kirkonkylästä tuli kauppala vuonna [[1930]], ja samalla Karjaan kauppala erosi [[Karjaan maalaiskunta|Karjaan maalaiskunnasta]], johon Mustiokin kuului. Karjaan maalaiskunta liittyi [[1. tammikuuta]] [[1969]] Karjaan kauppalaan ja vuonna [[1977]] Karjaa muuttui [[kauppala]]sta kaupungiksi.
Karjaan kirkonkylästä tuli kauppala vuonna [[1930]], ja samalla Karjaan kauppala erosi [[Karjaan maalaiskunta|Karjaan maalaiskunnasta]], johon Mustiokin kuului. Karjaan maalaiskunta liittyi [[1. tammikuuta]] [[1969]] Karjaan kauppalaan ja vuonna [[1977]] Karjaa muuttui [[kauppala]]sta kaupungiksi.

Versio 24. marraskuuta 2012 kello 03.16

Karjaa
Karis
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Raasepori

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°04′15″N, 23°39′45″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Tammisaaren seutukunta
Kuntanumero 220
Perustettu 1930 (kaupungiksi 1977)
Kuntaliitokset Karjaan mlk (1969)
Liitetty 2009
– liitoskunnat Pohja
Tammisaari
Karjaa
– syntynyt kunta Raasepori
Pinta-ala 214,76 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 196,82 km²
– sisävesi 17,94 km²
Väkiluku 9 155  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 46,51 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 17,2 %
– 15–64-v. 64,5 %
– yli 64-v. 18,3 %

Karjaa (ruots. Karis) on Raaseporin kaupungin toiseksi suurin taajama ja entinen Suomen kaupunki. Karjaa sijaitsee Uudellamaalla, Suomen etelärannikolla. Karjaa yhdistyi Pohjan ja Tammisaaren kanssa 1. tammikuuta 2009 Raaseporin kaupungiksi.

Historia

Karjaa mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1326.

Karjaan kaupunkiin kuului myös Mustio (ruots. Svartå), joka sijaitsee Karjaan keskustasta n. 14 km Lohjan suuntaan. Mustio on ollut Suomen ensimmäisen rautaruukin sijoituspaikka 1500-luvun puolivälissä. Ruukin perustajana Ruotsin silloinen kuningas Kustaa Vaasa. Väitetään myös, että Suomen ensimmäisen auton olisi hankkinut Mustiolle kamariherra Hjalmar Linder 1900-luvun alussa. Säännöllinen rautatieliikenne Pasilan ja Karjaan välillä alkoi 1. syyskuuta 1903.

Karjaan kirkonkylästä tuli kauppala vuonna 1930, ja samalla Karjaan kauppala erosi Karjaan maalaiskunnasta, johon Mustiokin kuului. Karjaan maalaiskunta liittyi 1. tammikuuta 1969 Karjaan kauppalaan ja vuonna 1977 Karjaa muuttui kauppalasta kaupungiksi.

Ennen lakkauttamistaan Karjaan kunnallisveroprosentti ehti olla Suomen korkein, 21 prosenttia. Kaupunki oli kaksikielinen ja enemmistö, 59 prosenttia asukkaista, puhui äidinkielenään ruotsia ja 38 prosenttia suomea. Karjaa kuului Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa oli 35 kaupunginvaltuutettua.

Kylät ja taajamat sekä kyliä kirkonkirjojen mukaan

Backby, Backgränd, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bällby, Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, Gösbacka, Heimos, Hållsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema (Karis station), Karjaan keskusta (Karis centrum), Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Kroggård, Kudiby, Kurby, Kvarvbacka, Leppi (Läpp), Lågbacka, Lövkulla, Mangård, Meltola (Mjölbolsta), Mjölnarby, Mustio (Svartå), Nyby, Osmundsböle, Pappila (Prästgården), Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannäs, Sepänkylä (Smedsby), Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Torsböle, Visanbacka, Västanby, Österby

Karjaan rautatieasema.

Nähtävyyksiä

Liikenne

Karjaan kautta kulkee valtatie 25, josta eroaa liittymä noin kolme kilometriä keskustasta kantatie 51:lle Helsinkiin

Karjaan rautatieasemalla pysähtyvät kaikki Helsingin ja Turun väliset junat. Sieltä kulkee myös taajamajunia Hankoon ja lähijunia Helsinkiin.

Yrityksiä

  • SBA-Interior Ab, Mustio, laivateollisuus (huonekalut, seinä- ja lattiaelementit), sekä laser- ja metallityöalihankinta. Suurin yksittäinen työnantaja Karjaan kaupungissa (v. 2004)
  • Oy Sisu Auto AB, Suomen ainoa kuorma-autotehdas.

Urheiluseuroja

Lähteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.

Aiheesta muualla


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karjaa&oldid=12371312”