Ero sivun ”Tuire Orri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Tuire Orri''' ([[30. lokakuuta]] [[1918]] [[Helsinki]] – [[26. elokuuta]] [[2007]] Helsinki) oli suomalainen [[näyttelijä]] ja [[laulaja]]. |
'''Tuire Orri''' ([[30. lokakuuta]] [[1918]] [[Helsinki]] – [[26. elokuuta]] [[2007]] Helsinki) oli suomalainen [[näyttelijä]] ja [[laulaja]]. |
||
Orri aloitti uransa Virkamiesteatterissa, jonka hänen isänsä oli perustanut. Hän kävi [[Suomen Näyttämöopisto]]n 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen [[Viipurin kaupunginteatteri]]in kaudeksi 1938–1939. [[Talvisota|Talvisodan]] puhjettua |
Orri aloitti uransa Virkamiesteatterissa, jonka hänen isänsä oli perustanut. Hän kävi [[Suomen Näyttämöopisto]]n 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen [[Viipurin kaupunginteatteri]]in kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka "sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo." [[Talvisota|Talvisodan]] puhjettua hänet kiinnitettiin [[Helsingin Kansanteatteri]]in ja "operettien laululintunen" sai sekä yleisön että kriitikoiden suosion. Hän esiintyi sota-ajalla rintamalla viidytyskiertueilla. Lisäksi Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina [[1937]]-[[1945]], usein sivurooleja. Ainoan pääosansa hän näytteli maalaiskomediassa ''[[Kyläraittien kuningas]]'', jossa hän teki kohtalaisen suorituksen Kervilän Annana. Hän esiintyi sivuosissa muun muassa elokuvissa ''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'', ''[[Kyökin puolella]]'' sekä ''[[Keinumorsian]]''. Näyttämöuran hän lopetti miehensä vaatimuksesta lasten ja perheen vuoksi. Vuonna 1948 hän siirtyi [[Radioteatteri]]in. Hän opiskeli laulua Hanna Granfeldin opastuksella. |
||
Vuonna 1993 hän esiintyi [[Niilo Tarvajärvi|Niilo Tarvajärven]] niin sanotussa ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen useissa tilaisuuksissa, joissa muisteltiin sota-ajan viihdettä. |
Vuonna 1993 hän esiintyi [[Niilo Tarvajärvi|Niilo Tarvajärven]] niin sanotussa ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen useissa tilaisuuksissa, joissa muisteltiin sota-ajan viihdettä. |
||
Orri levytti 1997 tangon "Tuo suru jonka sain". Hänen aiempia levytyksiään ovat "Cowboy-serenadi" vuodelta 1949 ja "Riihentontun joulu" vuodelta 1958. Hän esiintyi useissa elokuvissa, vielä vuonna 1997 lottaelokuvassa ''[[Kun taivas repeää]]'' sekä sarjan jatko-osassa ''[[Taivas sinivalkoinen]]''. |
Orri levytti 1997 tangon "Tuo suru jonka sain". Hänen aiempia levytyksiään ovat "Cowboy-serenadi" vuodelta 1949 ja "Riihentontun joulu" vuodelta 1958. Hän esiintyi useissa elokuvissa, vielä vuonna 1997 lottaelokuvassa ''[[Kun taivas repeää]]'' sekä sarjan jatko-osassa ''[[Taivas sinivalkoinen]]''. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana [[Meilahden sairaala]]ssa 26. elokuuta [[2007]]. |
||
Orrin eno oli ohjaaja [[Jorma Nortimo]]. Näyttelijä [[Irina Björklund]] on Orrin tyttärentytär.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=3&story=1424| Nimeke = Huumori oli sota-asekin| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Uusi Lahti| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.9.2007| Kieli = }}</ref> |
Orrin eno oli ohjaaja [[Jorma Nortimo]]. Näyttelijä [[Irina Björklund]] on Orrin tyttärentytär.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=3&story=1424| Nimeke = Huumori oli sota-asekin| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Uusi Lahti| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.9.2007| Kieli = }}</ref> |
||
==Elokuvat== |
|||
*''[[Tukkijoella]]'' (1937) |
|||
*''[[Lapatossu]]'' (1937) |
|||
*''[[Syyllisiäkö?]]'' (1938) |
|||
*''[[Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa]]'' (1939) |
|||
*''[[Poikani pääkonsuli]]'' (1940) |
|||
*''[[Kyökin puolella]]'' (1940) |
|||
*''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'' (1940) |
|||
*''[[Eulalia-täti]]'' (1940) |
|||
*''[[Poretta eli keisarin uudet pisteet]]'' (1941) |
|||
*''[[Synnin puumerkki]]'' (1942) |
|||
*''[[Keinumorsian]]'' (1943) |
|||
*''[[Kyläraittien kuningas]]'' (1945) |
|||
*''[[Kun taivas repeää]]'' (1997) (tv-sarja) |
|||
*''[[Taivas sinivalkoinen]]'' (2001) (tv-sarja) |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 20. marraskuuta 2012 kello 17.33
Tuire Orri (30. lokakuuta 1918 Helsinki – 26. elokuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.
Orri aloitti uransa Virkamiesteatterissa, jonka hänen isänsä oli perustanut. Hän kävi Suomen Näyttämöopiston 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen Viipurin kaupunginteatteriin kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka "sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo." Talvisodan puhjettua hänet kiinnitettiin Helsingin Kansanteatteriin ja "operettien laululintunen" sai sekä yleisön että kriitikoiden suosion. Hän esiintyi sota-ajalla rintamalla viidytyskiertueilla. Lisäksi Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina 1937-1945, usein sivurooleja. Ainoan pääosansa hän näytteli maalaiskomediassa Kyläraittien kuningas, jossa hän teki kohtalaisen suorituksen Kervilän Annana. Hän esiintyi sivuosissa muun muassa elokuvissa Kersantilleko Emma nauroi?, Kyökin puolella sekä Keinumorsian. Näyttämöuran hän lopetti miehensä vaatimuksesta lasten ja perheen vuoksi. Vuonna 1948 hän siirtyi Radioteatteriin. Hän opiskeli laulua Hanna Granfeldin opastuksella.
Vuonna 1993 hän esiintyi Niilo Tarvajärven niin sanotussa ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen useissa tilaisuuksissa, joissa muisteltiin sota-ajan viihdettä.
Orri levytti 1997 tangon "Tuo suru jonka sain". Hänen aiempia levytyksiään ovat "Cowboy-serenadi" vuodelta 1949 ja "Riihentontun joulu" vuodelta 1958. Hän esiintyi useissa elokuvissa, vielä vuonna 1997 lottaelokuvassa Kun taivas repeää sekä sarjan jatko-osassa Taivas sinivalkoinen. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana Meilahden sairaalassa 26. elokuuta 2007.
Orrin eno oli ohjaaja Jorma Nortimo. Näyttelijä Irina Björklund on Orrin tyttärentytär.[1]
Elokuvat
- Tukkijoella (1937)
- Lapatossu (1937)
- Syyllisiäkö? (1938)
- Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa (1939)
- Poikani pääkonsuli (1940)
- Kyökin puolella (1940)
- Kersantilleko Emma nauroi? (1940)
- Eulalia-täti (1940)
- Poretta eli keisarin uudet pisteet (1941)
- Synnin puumerkki (1942)
- Keinumorsian (1943)
- Kyläraittien kuningas (1945)
- Kun taivas repeää (1997) (tv-sarja)
- Taivas sinivalkoinen (2001) (tv-sarja)
Lähteet
- Helsingin Sanomat 15.9.2007 muistokirjoitus s. C12
- Turun Sanomat Luettu 15.9.2007
Viitteet
- ↑ Huumori oli sota-asekin Uusi Lahti. Viitattu 15.9.2007.
Aiheesta muualla
- Tuire Orri Elonetissä.
- Tuire Orri Internet Movie Databasessa. (englanniksi)