Ero sivun ”Julius Grotenfelt” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p vanhentuneiden linkkien päivitys using AWB |
p w-fix (Suomen senaatti) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Berndt Julius Grotenfelt''' ([[12. huhtikuuta]] [[1859]] [[Viipuri]] – [[19. joulukuuta]] [[1929]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[senaattori]] ja [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimman oikeuden]] presidentti 1920-luvulla. Hän oli myös [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]:n kansanedustajana 1910-luvun alkupuolella. |
'''Berndt Julius Grotenfelt''' ([[12. huhtikuuta]] [[1859]] [[Viipuri]] – [[19. joulukuuta]] [[1929]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[Suomen senaatti|senaattori]] ja [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimman oikeuden]] presidentti 1920-luvulla. Hän oli myös [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]:n kansanedustajana 1910-luvun alkupuolella. |
||
Grotenfeltin vanhemmat olivat [[hovioikeudenneuvos]] Herman Berndt Grotenfelt ja Dorothea Vilhelmina Mangelus. Hän pääsi ylioppilaaksi 1876 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1880 ja maisteriksi 1882. Grotenfelt suoritti molempien oikeuksien kandidaatin tutkinnon 1883 sekä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1887. Hän sai [[varatuomari]]n arvon 1885. |
Grotenfeltin vanhemmat olivat [[hovioikeudenneuvos]] Herman Berndt Grotenfelt ja Dorothea Vilhelmina Mangelus. Hän pääsi ylioppilaaksi 1876 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1880 ja maisteriksi 1882. Grotenfelt suoritti molempien oikeuksien kandidaatin tutkinnon 1883 sekä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1887. Hän sai [[varatuomari]]n arvon 1885. |
||
Versio 13. marraskuuta 2012 kello 23.36
Berndt Julius Grotenfelt (12. huhtikuuta 1859 Viipuri – 19. joulukuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen senaattori ja korkeimman oikeuden presidentti 1920-luvulla. Hän oli myös RKP:n kansanedustajana 1910-luvun alkupuolella.
Grotenfeltin vanhemmat olivat hovioikeudenneuvos Herman Berndt Grotenfelt ja Dorothea Vilhelmina Mangelus. Hän pääsi ylioppilaaksi 1876 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1880 ja maisteriksi 1882. Grotenfelt suoritti molempien oikeuksien kandidaatin tutkinnon 1883 sekä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1887. Hän sai varatuomarin arvon 1885.
Grotenfelt oli Viipurin hovioikeuden palveluksessa ylimääräisenä viskaalina 1888, notaarina ja suomen kielen kääntäjänä 1888-1892, varakanneviskaalina 1892-1893, asessorina 1893-1901 ja hovioikeudenneuvoksena 1901-1905. Hän toimi senaatin lainvalmistelukunnan nuorempana jäsenenä 1893-1900 ja vanhempana jäsenenä 1900-1905. Grotenfelt oli senaatin prokuraattori vuosina 1905-1908 mutta hänet erotettiin tästä virasta 1908 poliittisista syistä. Erottamisen syynä olivat Grotenfeltin väitetyt laiminlyönnit Voima-liiton jutun yhteydessä. Hän oli tämän jälkeen senaatin lainvalmistelukunnan vt. nuorempana jäsenenä 1908-1910 ja toimi sitten asianajajana Helsingissä vuosina 1913-1917. Suomen itsenäistyttyä Grotenfelt oli senaatin oikeusosaston jäsen 1917-1918, korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos 1918-1920 sekä korkeimman oikeuden presidentti 1920-1929.
Grotenfelt oli ollut mukana säätyvaltiopäivillä ritariston ja aateliston jäsenenä vuosina 1888 ja 1894-1906. Hän oli kansanedustajana 1910-1914 edustaen Vaasan läänin pohjoista vaalipiiriä. Grotenfelt oli eduskunnan laki- ja talousvaliokunnan puheenjohtajana 1910 ja 1911-1913 sekä oli myös valtakunnanoikeuden puheenjohtajana.
Grotenfelt oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja toimi Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallituksen varapuheenjohtajana. Hän oli lisäksi Suomen lainopillisen yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri.
Juluis Grotenfelt oli naimisissa vuodesta 1890 Aline Söderhjelmin kanssa. Heidän poikansa oli filosofian maisteri ja kirjailija Erik Grotenfelt joka johti Suomen sisällissodan aikana punaisten teloituksia Inkoon Västankvarnissä ja teki myöhemmin itsemurhan.
Lähteet
- Julius Grotenfelt Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Aiheesta muualla
| Edeltäjä: August Nybergh |
Korkeimman oikeuden presidentti 1920–1929 |
Seuraaja: Frans Pehkonen |