Ero sivun ”Määriläiset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ka:მორავები
p update
Rivi 8: Rivi 8:
| kokonaismäärä =
| kokonaismäärä =
| alue1 = {{Tšekki}}
| alue1 = {{Tšekki}}
| määrä1 = 380 474
| määrä1 = 630 897
| viite1 = <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.czso.cz/eng/redakce.nsf/i/basic_final_results_of_the_population_and_housing_census_2001 | Nimeke = Population: by nationality and municipality size group | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Czech Statistical Office | Viitattu = 21.5.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| viite1 = <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://zpravy.tiscali.cz/k-moravske-narodnosti-se-pri-scitani-prihlasilo-pres-pul-milionu-lidi-117288 | Nimeke = K moravské národnosti se při sčítání přihlásilo přes půl miliónu lidí | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = tiscali.cz | Viitattu = 13.11.2012 | Kieli = {{cs}} }}</ref>
| alue2 =
| alue2 =
| määrä2 =
| määrä2 =
| viite2 =
| viite2 =
| kielet = [[Tšekin kieli|tšekki]]
| kielet = [[Tšekin kieli|tšekki]], [[Määrin kieli|määri]]
| uskonnot = [[katolilaisuus]]
| uskonnot = [[katolilaisuus]]
| sukulaiskansat = muut [[länsislaavilaiset kielet|länsislaavit]]
| sukulaiskansat = muut [[länsislaavilaiset kielet|länsislaavit]]
| huomautukset =
| huomautukset =
}}
}}
'''Määriläiset''' ovat [[länsislaavilaiset kielet|länsislaavilainen]] kansa, joista valtaosa asuu [[Tšekki]]in kuuluvalla [[Määri]]n alueella. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan Tšekissä asui 380&nbsp;474 määriläistä, kun vielä vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan heitä oli 1&nbsp;363&nbsp;000. Valtaosa on muutanut kansallisuudekseen "[[tšekit|tšekki]]". Määriläisen kulttuurin keskuksena on pidetty Määrin pääkaupunkia [[Brno]]a.
'''Määriläiset''' ovat [[länsislaavilaiset kielet|länsislaavilainen]] kansa, joista valtaosa asuu [[Tšekki]]in kuuluvalla [[Määri]]n alueella. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Tšekissä asui 630&nbsp;897 määriläistä, kun vielä vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan heitä oli 1&nbsp;363&nbsp;000. Valtaosa on muutanut kansallisuudekseen "[[tšekit|tšekki]]". Määriläisen kulttuurin keskuksena on pidetty Määrin pääkaupunkia [[Brno]]a.


==Historia==
==Historia==

Versio 13. marraskuuta 2012 kello 17.09

Määriläiset
Määrin historiallinen lippu.
Määrin historiallinen lippu.
Merkittävät asuinalueet
 Tšekki630 897[1]
Kielet tšekki, määri
Uskonnot katolilaisuus
Sukulaiskansat muut länsislaavit

Määriläiset ovat länsislaavilainen kansa, joista valtaosa asuu Tšekkiin kuuluvalla Määrin alueella. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Tšekissä asui 630 897 määriläistä, kun vielä vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan heitä oli 1 363 000. Valtaosa on muutanut kansallisuudekseen "tšekki". Määriläisen kulttuurin keskuksena on pidetty Määrin pääkaupunkia Brnoa.

Historia

Määriläiset mainitaan kansana ensimmäisen kerran vuonna 822 kirjoitetuissa annaaleissa. Nimensä he saivat Moravajoesta. Yleisempää vielä tuohon aikaan oli kuitenkin viitata Määrin alueen asukkaisiin nimityksellä sloveenit. Määriläiset yhdistivät Määrin, Böömin, Silesian, Etelä-Puolan ja Pohjois-Unkarin Suur-Määriksi kutsutuksi valtakunnaksi. Valtakunnan uskonnoksi tuli 800-luvulla katolilaisuus. Unkarilaiset tuhosivat Suur-Määrin 900-luvun alussa ja heidät ajettiin pois saksalaisten toimesta. Tämän jälkeen aluetta hallitsivat Böömin kuningaskunta ja Habsburgit. Määrissä hallitseva yläluokka puhui saksaa ja kaupunkien asukkaat olivat pääasiassa saksalaisia. Maaseutu oli puolestaan slaavilaisten asuttama.[2]

1800-luvulla syntyi kansallistunteen kasvun myötä ajatus määriläisistä ja tšekeistä yhtenä kansana. Tšekkoslovakian itsenäistyttyä poliitisesti hallitsevaksi luokaksi nousivat tšekit. Määrissä oli edelleen saksalainen yläluokka. Määristä ja Tšekin Silesiasta tehtiin omat hallinnolliset alueensa. Vuonna 1938 Natsi-Saksa miehitti Tšekin ja Slovakia julistautui itsenäiseksi. Määrin alue selvisi toisesta maailmansodasta muuhun Eurooppaan verrattuna vähillä aineelisilla vahingoilla. Kommunistihallinnon aikaan määriläiset eivät kannattaneet yhtä radikaaleja uudistuksia kuin tšekit, vaan olisivat tyytyneet kansallisiin uudistuksiin koko järjestelmän uudistamisen sijasta. 1980-luvun lopulla määrissä nousi alueen itsehallintoa ja jopa itsenäisyyttä vaativia poliitisia liikkeitä. 1990-luvun puolivälissä Brnossa ja muissa suurissa Määrin kaupungeissa oli massamielenosoituksia, mutta liikehdintä rauhoittui myöhemmin.[2]

Lähteet

  1. K moravské národnosti se při sčítání přihlásilo přes půl miliónu lidí tiscali.cz. Viitattu 13.11.2012. (tšekiksi)
  2. a b James Minahan: Encyclopedia of the Stateless Nations. Greenwood Publishing Group, 2002. ISBN 0313316171. (englanniksi)