1914

Tapahtumia

• 5. tammikuuta – Ford Motor Company otti käyttöön kahdeksantuntisen työpäivän ja 5$:n vähimmäispäiväpalkan.
• 16. tammikuuta – Venäläinen kirjailija Maksim Gorki sai luvan palata kahdeksan vuotta kestäneestä maanpaosta Venäjälle.
• 16. maaliskuuta – Ranskan valtionvarainministerin Joseph Caillaux'n vaimo Henriette ampui oikeistolehti Le Figaron päätoimittajan Gaston Calmetten.
• 20. maaliskuuta – Eduskunta pyysi keisari Nikolai II:ta saattamaan voimaan vuonna 1907 hyväksytyn kieltolain.

• 21. huhtikuuta – 3 000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Vera Cruzissa Meksikossa.
• 6. toukokuuta – Ison-Britannian parlamentin ylähuone torjui naisten äänioikeuden äänin 140–60.
• 8. toukokuuta – Äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa.
• 12. toukokuuta – Hirvensalmen kirkko tuhoutui tulipalossa.
• 24. toukokuuta – Yhdenvertaisuuslakia vastustaneet Viipurin hovioikeuden jäsenet vapautettiin kahdeksan kuukauden vankeudesta Pietarin Krestyn vankilasta.
• 29. toukokuuta – Québecistä Liverpooliin matkalla ollut Canadian Pacific -yhtiön matkustajalaiva Empress of Ireland törmäsi norjalaiseen Storstad-hiililaivaan ja upposi Saint Lawrencen lahdella, 1 024 ihmistä hukkui. Uhreista 70 oli kotimaahan palaamassa olleita suomalaisia siirtolaisia.
• 6. kesäkuuta – Ruumiillinen kurittaminen kiellettiin Suomen oppilaitoksissa.
• 16. kesäkuuta – Suomi menetti Kansainvälisen olympiakomitean päätöksellä ja Venäjän painostuksesta äänioikeutensa KOK:ssa ja oikeutensa osallistua seuraaviin olympiakisoihin.
• 28. kesäkuuta – Serbinationalisti Gavrilo Princip surmasi Itävallan arkkiherttua Franz Ferdinandin Sarajevossa.

• 9. heinäkuuta – Turussa mitattiin Suomen siihen mennessä korkein lämpötila 35,9°C. Ennätys rikottiin vasta 29. heinäkuuta 2010.
• 20. heinäkuuta – Ranskan pääministeri Raymond Poincaré matkusti valtiovierailulle Pietariin.
• 23. heinäkuuta – Itävalta-Unkari esitti Serbialle uhkavaatimuksen arkkiherttua Franz Ferdinandin murhan vuoksi.
• 28. heinäkuuta – Ensimmäinen maailmansota alkoi: Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle heinäkuun 23. päivän ultimaatumin umpeenmenon jälkeen.
• 29. heinäkuuta – Venäjä julisti yleisen liikekannallepanon.
• 29. heinäkuuta – Kenraalikuvernööri Franz Seyn julisti sotasensuurin voimaan Suomessa.
• 31. heinäkuuta – Kenraalikuvernööri Franz Seyn julisti Suomen sotatilaan.
• 1. elokuuta – Saksan keisarikunta julisti sodan Venäjälle sen mobilisoitua Serbian tueksi.
• 1. elokuuta – Ranska julisti liikekannallepanon.
• 2. elokuuta – Saksan joukot valtasivat Luxemburgin.
• 3. elokuuta – Saksa julisti sodan Venäjän liittolaiselle Ranskalle.
• 4. elokuuta – Saksan joukot hyökkäsivät Belgian kautta Ranskaan. Iso-Britannia julisti sodan Saksalle. Yhdysvallat julistautui puolueettomaksi.
• 6. elokuuta – Itävalta-Unkari julisti sodan Venäjälle.
• 6. elokuuta – Serbia julisti sodan Saksalle.
• 11. elokuuta – Ranska julisti sodan Itävalta-Unkarille.
• 12. elokuuta – Iso-Britannia julisti sodan Itävalta-Unkarille.
• 15. elokuuta – Panaman kanava avattiin liikenteelle.
• 17. elokuuta – Tannenbergin taistelu alkoi Itä-Preussissa Venäjän 1. ja 2. armeijan hyökättyä Paul von Hindenburgin komentamaa Saksan 8. armeijaa vastaan.
• 20. elokuuta – Saksan joukot miehittivät Brysselin.
• 21. elokuuta – Suomen lounaisimmassa osassa sattui täydellinen auringonpimennys.
• 23. elokuuta – Japani julisti sodan Saksalle.
• 30. elokuuta – Pariisista tuli ensimmäinen pääkaupunki, joka joutui kärsimään ilmapommituksista, kun saksalaisten Taube-yksitaso pudotti pääkaupunkiin neljä pientä pommia ja propagandalehtisiä.
• 1. syyskuuta – Venäjän pääkaupungin Pietarin liian saksalaiselta kuulostava nimi (Sankt-Peterburg) muutettiin Petrogradiksi.
• 1. syyskuuta – Vuoden 1914 konklaavi alkoi.
• 2. syyskuuta – Turkki määräsi liikekannallepanon.
• 5. syyskuuta – Lontoon sopimus: Britannia, Ranska ja Venäjä sopivat, etteivät ne hae erillisrauhaa Keskusvaltojen kanssa.
• 5. syyskuuta – Ensimmäinen Marnen taistelu: Ranskan 6. armeija hyökkäsi Pariisia kohti edenneitä saksalaisia vastaan. Kahden miljoonan miehen taistelussa sai surmansa tai haavoittui yli 100 000 ihmistä.
• 6. syyskuuta – Saksalaiset tuhosivat Bogskärin majakan.
• 11. syyskuuta – Toinen sortokausi: venäjän ja Venäjän historian opetusta Suomen oppikouluissa määrättiin huomattavasti lisättäväksi.

• 9. lokakuuta – Saksalaiset valloittivat Antwerpenin.
• 11. lokakuuta – Saksalainen sukellusvene upotti risteilijä Palladan miehistöineen Itämerellä.
• 20. lokakuuta – Britannian SS Glitrasta tuli ensimmäinen sukellusveneen upottama kauppalaiva. Saksalainen U-17 pysäytti Glitran, valtasi aluksen ja upotti sen muutaman mailin päässä Norjan rannikosta.
• 28. lokakuuta – Gavrilo Princip tuomittiin Sarajevossa elinkautiseen vankeuteen arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän puolison murhasta. Lisäksi oikeudenkäynnissä langetettiin viisi kuolemantuomiota ja yhdeksän vankeustuomiota kestoiltaan 7–20 vuotta. Gavrilo Princip kuoli tuberkuloosiin vankilassa keväällä 1918.
• 29. lokakuuta – Osmanien valtakunnan laivat tulittivat Venäjän Mustanmeren satamia: Venäjä, Ranska ja Britannia julistivat sodan.
• 1. marraskuuta – Saksan amiraali Maximilian von Speen laivasto-osasto löi vara-amiraali Sir Christopher Cradockin laivueen Coronelin meritaistelussa.
• 1. marraskuuta – Pieksämäen ja Savonlinnan välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
• 5. marraskuuta – Britannia liitti Kyproksen itseensä julistaessaan sodan Turkille.
• 25. marraskuuta – Tuleva Suomen ensimmäinen valtionhoitaja ja kolmas Suomen presidentti, kihlakunnantuomari Pehr Evind Svinhufvud vangittiin hänen istuessaan Luumäen käräjiä ja vietiin Viipuriin ja sieltä Siperiaan.
• 1. joulukuuta – Maarianhaminassa mitattiin Suomen korkein joulukuun lämpötila, +10,4 astetta.
• 6. joulukuuta – Saksalaiset miinoittivat merialueen Porin ja Rauman edustalla.
• 8. joulukuuta – Falklandsaarten taistelu: amiraali Maximilian von Speen osasto hyökkäsi Falklandin Port Stanleyn polttoainevarastoja vastaan tietämättä, että paikalla oli vahva brittiläinen risteilijäosasto.
• 22. joulukuuta – Suomen rautatiet alistettiin venäläisten viranomaisten täydelliseen valvontaan.
• 24. joulukuuta - Osissa länsirintamaa ranskalaiset, saksalaiset ja englantilaiset sotilaat aloittavat epävirallisen tulitauon. He laulavat joululauluja, vaihtavat lahjoja ja jotkut jopa pelaavat jalkapalloa.

Tuntematon päivämäärä

• Pylkönmäen kunta perustettiin.
• Kirkollinen rauhanliitto (Church Peace Union), jossa olivat edustettuina sekä protestantit, roomalaiskatoliset että juutalaiset, perustettiin.

Syntyneitä

• 31. tammikuuta – Johannes Virolainen, Suomen pääministeri, Eduskunnan puhemies, valtioneuvos (k. 2000)
• 5. helmikuuta – William S. Burroughs, yhdysvaltalainen kirjailija (Alaston lounas) (k. 1997)
• 24. helmikuuta – Weldon Kees, yhdysvaltalainen runoilija, kriitikko sekä romaani- ja novellikirjailija
• 1. maaliskuuta – Viljo Heino, suomalainen juoksija (Euroopan mestari) (k. 1998)
• 17. maaliskuuta – Klaus Waris, suomalainen pankinjohtaja ja yliopiston kansleri (k. 1994)
• 25. maaliskuuta – Matti Kuusi, suomalainen akateemikko ja kansanrunouden tutkija (Kansanhuumorin mitä missä milloin) (k. 1998)
• 31. maaliskuuta – Dagmar Maria Lange (”Maria Lang”), ruotsalainen salapoliisikirjailija (k. 1991)

• 2. huhtikuuta – Sir Alec Guinness, englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Kwai-joen silta) (k. 2000)
• 9. huhtikuuta – Kauko Kare, suomalainen kirjailija, toimittaja, kääntäjä, kustantaja ja toisinajattelija (Tähän on tultu) (k. 1996)
• 25. huhtikuuta – Hannes Häyrinen (Johan Erik Högdahl, ”Hanski”), suomalainen näyttelijä (k. 1991)
• 13. toukokuuta – Joseph Louis Barrow (”Joe Louis”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaansarjan maailmanmestari) (k. 1981)
• 14. toukokuuta – Irma Seikkula, suomalainen näyttelijä (k. 2001)
• 29. toukokuuta – Tenzing Norgay, nepalilainen šerpa ja vuorikiipeilijä (Mount Everestin valloittaja) (k. 1986)
• 15. kesäkuuta – Juri Andropov, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri (1982–1984) (k. 1984)

• 1. heinäkuuta – Christl Cranz, saksalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja) (k. 2004)
• 5. heinäkuuta – George de Godzinsky, venäläissyntyinen suomalainen säveltäjä, kapellimestari, professori ja pianisti (Äänisen aallot) (k. 1994)
• 11. heinäkuuta – Ahti Sonninen, suomalainen säveltäjä (Merenkuninkaan tytär) (k. 1984)
• 20. heinäkuuta – Martti Elis Niemi (”Masa Niemi”), suomalainen näyttelijä ja koomikko (”Pätkä”) (k. 1960)
• 7. elokuuta – Ester Toivonen, suomalainen missi ja elokuvanäyttelijä (Miss Eurooppa 1934) (k. 1979)
• 8. elokuuta – Anna Mutanen, suomalainen oopperalaulaja (k. 2003)
• 9. elokuuta – Tove Jansson, suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija (Muumi) (k. 2001)
• 25. elokuuta – Shizuko Kasagi, japanilainen jazz-laulaja ja näyttelijä (k. 1985)
• 28. elokuuta – Paavali (Yrjö Olmari), Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa (k. 1988)
• 7. syyskuuta – Ilmari Tapiovaara, suomalainen muotoilija ja sisustusarkkitehti (Domus Academica) (k. 1999)
• 12. syyskuuta – Desmond Llewelyn, brittiläinen näyttelijä (Q) (k. 1999)

• 6. lokakuuta – Thor Heyerdahl, norjalainen biologi ja tutkimusmatkailija (Kon-Tiki) (k. 2002)
• 12. marraskuuta – Sylvi Saimo, suomalainen poliitikko ja meloja (olympiavoittaja) (k. 2004)
• 28. marraskuuta – Eino E. Suolahti, suomalainen historioitsija, professori ja kulttuurivaikuttaja (k. 1977)
• 6. joulukuuta – Niilo Tarvajärvi, suomalainen radio- ja televisiotoimittaja (”ylös, ulos ja lenkille”) (k. 2002)
• 7. joulukuuta – Einari Teräsvirta, suomalainen arkkitehti ja voimistelija (olympiavoittaja) (k. 1995)
• 11. joulukuuta – Maija Karma, suomalainen kuvataiteilija ja kirjankuvittaja (k. 1999)
• 26. joulukuuta – Richard Widmark, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2008)
• 31. joulukuuta – Yrjö Nikkanen, suomalainen keihäänheittäjä (k. 1985)

Kuolleita

• 21. tammikuuta – Theodor Kittelsen, norjalainen taidemaalari, piirtäjä ja kirjankuvittaja (s. 1857)
• 26. tammikuuta – Leo Mechelin, suomalainen professori ja valtiomies (s. 1839)
• 2. huhtikuuta – Paul Johann Ludwig von Heyse, vuoden 1910 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija (Maailman lapset) (s. 1830)
• 14. kesäkuuta – Adlai E. Stevenson, Yhdysvaltain varapresidentti (1893-1897)
• 21. kesäkuuta – Bertha von Suttner, vuoden 1905 Nobelin rauhanpalkinnon saanut itävaltalainen kirjailija ja pasifisti (s. 1843)
• 22. kesäkuuta – Kaarlo Vuori, suomalainen taidemaalari (s. 1863)
• 23. kesäkuuta – Werner Söderström, suomalainen kirjankustantaja (WSOY:n perustaja) (s. 1860)
• 28. kesäkuuta – Franz Ferdinand, Itävalta-Unkarin arkkiherttua ja kruununperillinen (s. 1863)
• 28. kesäkuuta – Sophie Chotek, Itävallan arkkiherttuatar (s. 1868)

• 20. elokuuta – Amélie Lundahl, suomalainen taidemaalari (s. 1850)
• 20. elokuuta – Pius X, paavi (s. 1835)
• 29. elokuuta – Aleksandr Samsonov, venäläinen kenraali (s. 1859)
• 29. syyskuuta – Jean Bouin, ranskalainen juoksija (s. 1888) (kaatui Marnen taistelussa)
• 10. lokakuuta – Carol I, Romanian kuningas (s. 1839)
• 26. lokakuuta – Guss Mattsson (”Ung-Hans”), suomalainen filosofian tohtori, lehtimies ja kirjailija (Hyvä herrasväki) (s. 1873)
• 3. marraskuuta – Georg Trakl, itävaltalainen runoilija (s. 1887)
• 8. joulukuuta – Maximilian von Spee, tanskalaissyntyinen saksalainen amiraali (s. 1861)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Max von Laue
• Nobelin kemianpalkinto: Theodore William Richards
• Nobelin lääketieteen palkinto: Robert Bárány

Kirjoja

• Kapituliherra – Artturi Leinonen
• Miehen kylkiluu – Maria Jotuni
• Martinin rikos – Maria Jotuni
• Mesikämmen. Joulutarina vanhoille ja nuorille – Eino Leino
• Painuva päivä – Eino Leino
• Pankkiherroja. Kuvaus nykyaikaisesta suomalaisesta liike-elämästä – Eino Leino
• Rosshalde – Hermann Hesse
• Elsinoren kapina – Jack London