Ero sivun ”Höyryturbiini” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Heron Aleksandrialainen oikein |
p laval lähde |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Ensimmäisen tunnetun höyryturbiinin rakensi kreikkalinen tiedemies [[Heron Aleksandrialainen]] <ref>http://www.daviddarling.info/encyclopedia/H/Hero.html</ref> noin vuonna [[100 eaa]]. Kysymyksessä oli enemmän leikkikalua muistuttava tieteellinen koelaite, mutta se oli kutenkin aito höyryturbiini. <ref>http://www.daviddarling.info/encyclopedia/J/jet_engine.html</ref> |
Ensimmäisen tunnetun höyryturbiinin rakensi kreikkalinen tiedemies [[Heron Aleksandrialainen]] <ref>http://www.daviddarling.info/encyclopedia/H/Hero.html</ref> noin vuonna [[100 eaa]]. Kysymyksessä oli enemmän leikkikalua muistuttava tieteellinen koelaite, mutta se oli kutenkin aito höyryturbiini. <ref>http://www.daviddarling.info/encyclopedia/J/jet_engine.html</ref> |
||
Höyryturbiinissa höyrynpaine työntää [[turbiini]]n siipipyörän liikkeelle. Suuremman vaikutuspinta-alan vuoksi höyryturbiinin [[hyötysuhde]] voittaa [[mäntähöyrykone]]en moninkertaisesti. Ensimmäisen voimalakäyttöön suunnitellun höyryturbiinin valmisti ruotsalainen Laval 1885. |
Höyryturbiinissa höyrynpaine työntää [[turbiini]]n siipipyörän liikkeelle. Suuremman vaikutuspinta-alan vuoksi höyryturbiinin [[hyötysuhde]] voittaa [[mäntähöyrykone]]en moninkertaisesti. Ensimmäisen voimalakäyttöön suunnitellun höyryturbiinin valmisti ruotsalainen [[Gustaf de Laval]] [[1885]] <ref>http://www.foretagsamheten.se/Entreprenorer/Entreprenorer/Gustaf-de-Laval/</ref>. |
||
Lähes kaikki nykyään käytössä olevat höyrykäyttöiset [[laiva]]t toimivat turbiini- tai turbosähkökoneistolla. Suurimmat höyryalukset ovat USA:n laivaston ydinkäyttöiset [[lentotukialus|lentotukialukset]], joissa höyrykattilana toimii [[ydinreaktori]]. |
Lähes kaikki nykyään käytössä olevat höyrykäyttöiset [[laiva]]t toimivat turbiini- tai turbosähkökoneistolla. Suurimmat höyryalukset ovat USA:n laivaston ydinkäyttöiset [[lentotukialus|lentotukialukset]], joissa höyrykattilana toimii [[ydinreaktori]]. |
||
Versio 12. marraskuuta 2012 kello 16.34
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Höyryturbiini on lämpövoimakone, jolla korkeapaineisen vesihöyryn lämpöenergiaa muunnetaan mekaaniseksi energiaksi, akselin pyörimisenergiaksi. Tätä energiaa muunnetaan akseliin yhdistetyllä generaattorilla sähköenergiaksi.
Höyryturbiini nykyaikaisessa muodossaan on irlantilaisen insinöörin Charles A. Parsonsin keksintö vuodelta 1884. Hän rakensi ensimmäisen höyryturbiinin, joka menestyi kaupallisesti ja se myös mullisti merisodankäynnin mahdollistaen entistä nopeampien ja suurempien sotalaivojen rakentamisen. [1]
Ensimmäisen tunnetun höyryturbiinin rakensi kreikkalinen tiedemies Heron Aleksandrialainen [2] noin vuonna 100 eaa. Kysymyksessä oli enemmän leikkikalua muistuttava tieteellinen koelaite, mutta se oli kutenkin aito höyryturbiini. [3]
Höyryturbiinissa höyrynpaine työntää turbiinin siipipyörän liikkeelle. Suuremman vaikutuspinta-alan vuoksi höyryturbiinin hyötysuhde voittaa mäntähöyrykoneen moninkertaisesti. Ensimmäisen voimalakäyttöön suunnitellun höyryturbiinin valmisti ruotsalainen Gustaf de Laval 1885 [4].
Lähes kaikki nykyään käytössä olevat höyrykäyttöiset laivat toimivat turbiini- tai turbosähkökoneistolla. Suurimmat höyryalukset ovat USA:n laivaston ydinkäyttöiset lentotukialukset, joissa höyrykattilana toimii ydinreaktori.
Käyttö sähköntuotannossa
Maassa käytetystä sähköstä suurin osa tuotetaan höyryturbiineilla. Voimalaitoksissa höyryturbiinia käytetään pyörittämään generaattoria, joka synnyttää sähkovirran. Höyryturbiinit jaetaan turbiinista tulevan höyrynpaineen perusteella lauhdeturbiineihin ja vastapaineturbiineihin. Höyryturbiinit voidaan jaotella myös höyryn syöttösuunnan suhteen aksiaaliturbiineihin ja radiaaliturbiineihin.
Höyry voidaan tuottaa joko aurinkoenergian keinoin, polttamalla höyrykattilassa polttoainetta, kuten fossiilisia polttoaineita, biomassaa tai kaupunkijätettä tai ydinreaktorilla. Tulistettu höyry johdetaan ensin turbiinin korkeapaineosaan, jossa se luovuttaa enimmän osan entalpiastaan. Se kulkee edelleen laajentuen keskipainesiivistöön ja matalapainesiivistöön. Lauhdetta voidaan edelleen käyttää lämmitykseen. Näin päästään jopa liki 90 % kokonaishyötysuhteeseen.
