Ero sivun ”Papisto” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
266 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (r2.7.1) (Botti lisäsi: gl:Clero)
Ei muokkausyhteenvetoa
{{Tämä artikkeli|kertoo yhteiskunnallisesta säädystä. Papiston jäsenestä, katso [[pappi]]. Papiston edustajan tehtävästä, katso [[pappeus]].}}
[[Kuva:Belgische Bisschoppen.jpg|thumb|200px|Belgialaisia katolisia piispoja]]
'''Papisto''' on yhteiskunnallinen [[sääty]], joka vaikuttaa yhteiskunnassa [[uskonto|uskonnon]] tai yhteisesti tunnustetun arvojärjestelmän[[arvo]]järjestelmän kautta. Pappissäädyn merkitys on vaihdellut suuresti historian aikana, mutta. käytännössäKäytännössä papistoa on esiintynyt kaikissa yhteiskunnissa., Papistojoista olimonissa se on ollut osa [[aristokratia|aristokratiaa]] erioikeuksiensa vuoksi, jotka perustuivata verotukseen ja vaikutusvaltaan. perustuvien erioikeuksiensa vuoksi.
 
Alkujaan papiston ja uskonnollisen eliitin valta lienee ollut epämuodollista, mutta nykyään se on monissa yhteiskunnissa myös muodollista. [[1500-luku|1500]]- ja [[1600-luku|1600-luvulla]], uskonpuhdistus antoi papeille mahdollisuuden pappien avioitua, jonkaminkä myötä kasvoikin huomattava pappissääty. Sukunimilaki velvoitti jokaisen papiksi opiskelleen ottamaan itselleen latinan- tai kreikankielisen sukunimen, joka perustui papin kotipaikkaan tai -taloon. Sosiologisessa mielessä teologisen papiston aseman ovat voneetvoineet ottaa esimerkiskiesimerkiksi jonkin yhteiskunnallisen ideologian edustusmiehet. Papiston edustajistaedustajasta on, yhteiskuntajärjestelmän mukaan, käytetty esimerkiksi nimityksiänimitystä [[pappi]], [[imaami]], [[rabbi]], [[oraakkeli]], [[poppamies]] jatai [[šamaani]].
 
'''Kleerus''' ({{k-el|kleros}}, "arpa", "osa", "papisto", {{k-la|clerus}}) on termi, jolla viitataan hengelliseen säätyyn (erotukseksi [[maallikko|maallikoista]]). EvankelisessaEvankeliset kirkossakirkkokunnat eieivät yleensä pidä kleerusta pidetä erillisenä säätynä, vaan se korostaakorostavat kaikkien kristittyjen yleistä hengellistä [[pappeus|pappeutta]]. Roomalais-katolinen sen sijaan kirkko erottaaerittelee jyrkästi kleeruksen ja maallikot. OrtodoksisessaOrtodoksisessakin kirkossa erotetaaneritellään kleerus ja maallikotmaallikoista, mutta ei yhtä jyrkästi kuin katolisessa kirkossa. <ref>http://www.helsinki.fi/teol/pro/sanakirja/K.pdf</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Facta| Vuosi = 1969| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tietosanakirja Oy| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.6.2009 | Kieli = }}</ref>
 
==Pappissääty==
Papisto oli [[sääty-yhteiskunta|sääty-yhteiskunnassa]] yksi valtiolliseen elämään osallistuneista [[valtiosääty|valtiosäädyistä]], ''pappissääty''. [[Ranska]]n kolmijakoisessa sääty-yhteiskunnassa papisto oli [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] vaikutuksesta "toinen aatelissääty".
 
Nelisäätyisissä Pohjoismaissa papisto oli aateliton sääty. [[Ruotsi]]ssa muut säädyt olivat [[aateli]]sto, [[porvaristo]] ja [[talonpoika|talonpojat]]. Suomessa pappissääty osallistui [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäiville]] ja vaikutti vuodesta [[1809]] alkaen [[Venäjän keisarikunta]]an liitetyn [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] valtiosäätynä[[valtiosääty]]nä.
 
==Katso myös==
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko