Ero sivun ”Lipoproteiini” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.3) (Botti lisäsi: id:Lipoprotein |
Luokitukseen lisätietoa + lähteitä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Lipoproteiini''' on [[elimistö]]n [[biokemia]]llinen yhdiste, joka sisältää sekä [[ |
'''Lipoproteiini''' on [[elimistö]]n [[biokemia]]llinen yhdiste, joka sisältää sekä maksan valmistaman vesiliukoisen [[proteiinikuoren]] että [[lipidi|lipidejä]] eli [[rasva|rasvoja]]. Kuoren avulla rasvat voivat kulkea veren mukana suurina rasva-valkuaisaineyhdisteinä.<ref name="Haug">{{Kirjaviite | Tekijä= Haug, Sand, Sjaastad | Nimeke= Ihmisen fysiologia | Vuosi=1999| Sivu=405| Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-19882-x }}</ref> |
||
==Rakenne ja toiminta== |
|||
Lipoproteiinit kulkevat elimistössä [[veri|veren]] mukana. Niiden proteiiniosissa on varauksellisia ryhmiä, jotka suuntautuvat poispäin lipoproteiinin keskiosasta ja vetävät puoleensa [[vesi]]molekyylejä. Tämä tekee lipoproteiineista vesiliukoisia. Rasvaliukoiset osat eli lipidit sijaitsevat lipoproteiinin keskellä. Lipidejä joko irtoaa lipoproteiinista solujen käyttöön tai niitä liittyy siihen lisää, riippuen esimerkiksi veressä kulkevista entsyymeistä ja solujen erityisistä proteiineista. |
Lipoproteiinit kulkevat elimistössä [[veri|veren]] mukana. Niiden proteiiniosissa on varauksellisia ryhmiä, jotka suuntautuvat poispäin lipoproteiinin keskiosasta ja vetävät puoleensa [[vesi]]molekyylejä. Tämä tekee lipoproteiineista vesiliukoisia. Rasvaliukoiset osat eli lipidit sijaitsevat lipoproteiinin keskellä. Lipidejä joko irtoaa lipoproteiinista solujen käyttöön tai niitä liittyy siihen lisää, riippuen esimerkiksi veressä kulkevista entsyymeistä ja solujen erityisistä proteiineista. |
||
| Rivi 6: | Rivi 7: | ||
==Lipoproteiinien luokitus== |
==Lipoproteiinien luokitus== |
||
[[Kuva:Chylomicron.svg|thumb|right|200px|Kylomikroni]] |
|||
| ⚫ | Lipoproteiinit luokitellaan sen mukaan, paljonko ne sisältävät proteiinia. Oheisessa luettelossa lipoproteiinien proteiinipitoisuus kasvaa ja lipidipitoisuus laskee ylhäältä alas. Toisaalta lipoproteiinien koko pienenee ja tiheys kasvaa ylhäältä alas. Proteiinipitoisuus vaihtelee välillä 2-50 %.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">{{Kirjaviite | Tekijä= Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä | Nimeke= Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin| Vuosi=2010| Sivu=456| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOYpro | Tunniste = ISBN 978-951-0-33085-2 }}</ref> |
||
* [[Kylomikroni]]t. Ohut kuori koostuu fosfolipideistä ja proteiineista. Sisuksessa on triglyseridejä ja kolesteroliestereitä. Kylomikronien läpimitta on 0,5 mikrometriä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä | Nimeke= Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin| Vuosi=2010| Sivu=403| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOYpro | Tunniste = ISBN 978-951-0-33085-2 }}</ref> Ne kuljettavat rasvoja [[suolisto]]sta [[maksa]]an ja [[rasvakudos|rasvakudokseen]]. |
|||
| ⚫ | |||
* [[Kylomikroni]]t. Kuljettavat rasvoja triglyseridimuodossa [[suolisto]]sta [[maksa]]an ja [[rasvakudos|rasvakudokseen]]. |
|||
* [[Very low density lipoprotein|VLDL]] (Very low density lipoproteins). Kuljettavat maksassa syntetisoituneita triglyseridejä maksasta rasvakudokseen. |
* [[Very low density lipoprotein|VLDL]] (Very low density lipoproteins). Kuljettavat maksassa syntetisoituneita triglyseridejä maksasta rasvakudokseen. |
||
* [[Intermediate density lipoprotein|IDL]] (Intermediate density lipoproteins). Ei yleensä havaita veressä. |
|||
* [[Intermediate density lipoprotein|IDL]] (Intermediate density lipoproteins). Ei yleensä havaita veressä. Kun lipoproteiinilipaasi hydrolysoi VLDL-lipoproteiinin triasyyliglyseroleja, VLDL tiivistyy ensin IDL- ja sitten LDL-lipoproteiiniksi.<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin"></ref> |
|||
* [[Low density lipoprotein|LDL]] (Low density lipoproteins). Kuljettavat kolesterolia maksasta elimistön soluihin. Kutsutaan joskus myös pahan kolesteron lipoproteiiniksi, koska suuri LDL-pitoisuus lisää [[ateroskleroosi]]n riskiä. |
* [[Low density lipoprotein|LDL]] (Low density lipoproteins). Kuljettavat kolesterolia maksasta elimistön soluihin. Kutsutaan joskus myös pahan kolesteron lipoproteiiniksi, koska suuri LDL-pitoisuus lisää [[ateroskleroosi]]n riskiä. |
||
* [[High density lipoprotein|HDL]] (High density lipoproteins) - Kokoaa kolesterolia elimistön kudoksista ja kuljettaa sitä maksaan, jossa siitä muodostuu muita yhdisteitä. Kutsutaan joskus myös hyvän kolesterolin lipoproteiiniksi, koska suuri HDL-pitoisuus vähentää ateroskleroosin riskiä. |
* [[High density lipoprotein|HDL]] (High density lipoproteins) - Kokoaa kolesterolia elimistön kudoksista ja kuljettaa sitä maksaan, jossa siitä muodostuu muita yhdisteitä. Kutsutaan joskus myös hyvän kolesterolin lipoproteiiniksi, koska suuri HDL-pitoisuus vähentää ateroskleroosin riskiä. |
||
Ateroskleroosin kehittymisessä avainasemassa onkin siis kolesterolin kuljetusmuoto (LDL tai HDL), |
Ateroskleroosin kehittymisessä avainasemassa onkin siis kolesterolin kuljetusmuoto (LDL tai HDL), eikä niinkään kolesterolipitoisuus itsessään. |
||
==Lähteet== |
|||
{{viitteet}} |
|||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
Versio 7. marraskuuta 2012 kello 18.00
Lipoproteiini on elimistön biokemiallinen yhdiste, joka sisältää sekä maksan valmistaman vesiliukoisen proteiinikuoren että lipidejä eli rasvoja. Kuoren avulla rasvat voivat kulkea veren mukana suurina rasva-valkuaisaineyhdisteinä.[1]
Rakenne ja toiminta
Lipoproteiinit kulkevat elimistössä veren mukana. Niiden proteiiniosissa on varauksellisia ryhmiä, jotka suuntautuvat poispäin lipoproteiinin keskiosasta ja vetävät puoleensa vesimolekyylejä. Tämä tekee lipoproteiineista vesiliukoisia. Rasvaliukoiset osat eli lipidit sijaitsevat lipoproteiinin keskellä. Lipidejä joko irtoaa lipoproteiinista solujen käyttöön tai niitä liittyy siihen lisää, riippuen esimerkiksi veressä kulkevista entsyymeistä ja solujen erityisistä proteiineista.
Lipoproteiinien lipidejä eli triglyseridejä, fosfolipidejä ja kolesterolia elimistön solut käyttävät esimerkiksi energiavarastona ja solukalvoston rakennusaineina. Lipoproteiinit voivat toimia esimerkiksi integraalisina kalvoproteiineina. Niillä voi olla myös katalyyttinen tehtävä eli ne voivat toimia entsyymeinä.
Lipoproteiinien luokitus
Lipoproteiinit luokitellaan sen mukaan, paljonko ne sisältävät proteiinia. Oheisessa luettelossa lipoproteiinien proteiinipitoisuus kasvaa ja lipidipitoisuus laskee ylhäältä alas. Toisaalta lipoproteiinien koko pienenee ja tiheys kasvaa ylhäältä alas. Proteiinipitoisuus vaihtelee välillä 2-50 %.[2]
- Kylomikronit. Ohut kuori koostuu fosfolipideistä ja proteiineista. Sisuksessa on triglyseridejä ja kolesteroliestereitä. Kylomikronien läpimitta on 0,5 mikrometriä.[3] Ne kuljettavat rasvoja suolistosta maksaan ja rasvakudokseen.
- VLDL (Very low density lipoproteins). Kuljettavat maksassa syntetisoituneita triglyseridejä maksasta rasvakudokseen.
- IDL (Intermediate density lipoproteins). Ei yleensä havaita veressä. Kun lipoproteiinilipaasi hydrolysoi VLDL-lipoproteiinin triasyyliglyseroleja, VLDL tiivistyy ensin IDL- ja sitten LDL-lipoproteiiniksi.[2]
- LDL (Low density lipoproteins). Kuljettavat kolesterolia maksasta elimistön soluihin. Kutsutaan joskus myös pahan kolesteron lipoproteiiniksi, koska suuri LDL-pitoisuus lisää ateroskleroosin riskiä.
- HDL (High density lipoproteins) - Kokoaa kolesterolia elimistön kudoksista ja kuljettaa sitä maksaan, jossa siitä muodostuu muita yhdisteitä. Kutsutaan joskus myös hyvän kolesterolin lipoproteiiniksi, koska suuri HDL-pitoisuus vähentää ateroskleroosin riskiä.
Ateroskleroosin kehittymisessä avainasemassa onkin siis kolesterolin kuljetusmuoto (LDL tai HDL), eikä niinkään kolesterolipitoisuus itsessään.
Lähteet
- ↑ Haug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 405. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-x.
- ↑ a b Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 456. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2.
- ↑ Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 403. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2.