Ero sivun ”Kauko Röyhkä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jonik (keskustelu | muokkaukset)
p w
→‎Elämänvaiheet: lähteetön pois
Rivi 51: Rivi 51:


Röyhkä on kasvanut [[Oulu]]ssa, opiskellut kirjallisuutta [[Turku|Turussa]] ja päätynyt myöhemmin [[Helsinki]]in. Röyhkä muutti takaisin Turkuun 2009.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/online/kulttuuri/55746.html | Nimeke=Maanalainen mestari saapui Turkuun | Tekijä=Karhu, Tuomo | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=22.6.2009 | Viitattu=29.6.2009}}</ref> Röyhkällä on kaksi tytärtä ja poika.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ita-savo.fi/Kulttuuri%20ja%20viihde/8284598.html | Nimeke=Kauko Röyhkän uudet kierrokset | Tekijä=Karjalainen, Marja-Liisa | Julkaisu=Itä-Savo | Ajankohta=19.7.2008 | Viitattu=6.4.2011}}</ref>
Röyhkä on kasvanut [[Oulu]]ssa, opiskellut kirjallisuutta [[Turku|Turussa]] ja päätynyt myöhemmin [[Helsinki]]in. Röyhkä muutti takaisin Turkuun 2009.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/online/kulttuuri/55746.html | Nimeke=Maanalainen mestari saapui Turkuun | Tekijä=Karhu, Tuomo | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=22.6.2009 | Viitattu=29.6.2009}}</ref> Röyhkällä on kaksi tytärtä ja poika.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ita-savo.fi/Kulttuuri%20ja%20viihde/8284598.html | Nimeke=Kauko Röyhkän uudet kierrokset | Tekijä=Karjalainen, Marja-Liisa | Julkaisu=Itä-Savo | Ajankohta=19.7.2008 | Viitattu=6.4.2011}}</ref>

Kauko Röyhkä keksi taiteilijanimensä laulaja-säveltäjä Kauko Käyhkön mukaan, kun hänen äitinsä oli kertonut aviottoman poikansa isän, erään oululaisen rakennusmestarin ja reservin majurin, muistuttaneen ulkomuodoltaan hieman kyseistä taiteilijaa.{{lähde}}


Röyhkä on ollut tunnettu myös ”ärsyttäjänä”, jonka eräänlaisena huipentumana ”flirttailu” [[satanismi]]n kanssa 1990-luvun alussa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hermonen, Merja | Nimeke=Pimeä hehku: Satanismi ja saatananpalvonta 1990-luvun suomalaisessa nuorisokulttuurissa | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 64 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-kirjat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-825-039-1}}</ref>
Röyhkä on ollut tunnettu myös ”ärsyttäjänä”, jonka eräänlaisena huipentumana ”flirttailu” [[satanismi]]n kanssa 1990-luvun alussa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hermonen, Merja | Nimeke=Pimeä hehku: Satanismi ja saatananpalvonta 1990-luvun suomalaisessa nuorisokulttuurissa | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 64 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Loki-kirjat | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-825-039-1}}</ref>

Versio 5. marraskuuta 2012 kello 22.24

Kauko Röyhkä
[[Tiedosto:|250px|Kauko Röyhkä esiintymässä keväällä 2004.]]
Kauko Röyhkä esiintymässä keväällä 2004.
Henkilötiedot
Syntynyt12. helmikuuta 1959 (ikä 65)
Ammatti muusikko, kirjailija
Muusikko
Taiteilijanimi Kauko RöyhkäView and modify data on Wikidata
Laulukielet suomi
Soittimet kitara
Yhtyeet Kauko Röyhkä & Narttu, 500 kg lihaa, Kauko Röyhkä, Kauko Röyhkä & Riku Mattila, Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo
Levy-yhtiöt EMI, Kerberos, Johanna, Euros Records, Herodes, Ranka Recordings, Ektro Records
Henkilötiedot
Kirjailija
Aikakausi 1980–
Esikoisteos Tien laidalla Waterloo (1980)
Palkinnot

Sokeain kuunnelmapalkinto (2002, 2003), Erikois-Emma (2010)

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Kauko Röyhkä (oikealta nimeltään Jukka-Pekka Välimaa[1][2], s. 12. helmikuuta 1959 Valkeakoski) on suomalainen pitkän linjan rockmuusikko ja kirjailija. Röyhkän ura levyttävänä muusikkona ja romaanikirjailijana alkoi vuonna 1980. Kauko Röyhkän tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa ”Lauralle”, ”Talo meren rannalla”, ”Paska kaupunki” ja ”Paha maa”. Röyhkän romaani Kaksi aurinkoa oli Finlandia-palkintoehdokkaana 1996. Vuonna 1995 Röyhkä sai Suomi-palkinnon ja vuonna 2009 valtion taidepalkinnon.[3]

Elämänvaiheet

Röyhkä on kasvanut Oulussa, opiskellut kirjallisuutta Turussa ja päätynyt myöhemmin Helsinkiin. Röyhkä muutti takaisin Turkuun 2009.[4] Röyhkällä on kaksi tytärtä ja poika.[5]

Röyhkä on ollut tunnettu myös ”ärsyttäjänä”, jonka eräänlaisena huipentumana ”flirttailu” satanismin kanssa 1990-luvun alussa.[6]

Muusikonura

Vuoteen 2012 mennessä Röyhkältä on ilmestynyt yhteensä 26 albumia. Hänen tunnetuin yhtyeensä on ollut Narttu (eri kokoonpanoja vuosina 1980–1990 ja esiintymisiä jälleen vuonna 2012).

Alusta alkaen Röyhkällä on ollut myös muita musiikillisia sivuprojekteja, joiden kanssa hän on levyttänyt, kuten 500 kg lihaa -yhtye. Röyhkä on myös sanoittanut muiden artistien lauluja.

Vuodet 2007-2009

Vuonna 2007 Röyhkä esiintyi Mikkelin kaupungin jousiorkesterin solistina konsertissa ja esitti omia vanhempia kappaleitaan. Ohjelmisto julkaistiin Zaia-nimisenä albumina 2008.[7] Vuonna 2008 ilmestyi pitkään työstetty Röyhkän ja kitaristi Riku Mattilan yhteisalbumi Kauko Röyhkä & Riku Mattila. Krautrock-duon Mika Rätön ja Jussi Lehtisalon kanssa Röyhkä muodosti yhtyeen Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo, jonka Hiekkarantaa-niminen albumi julkaistiin 2009.[8]

Röyhkä sanoittajana

Röyhkä on ollut musiikillisen uransa alusta asti merkittävä suomenkielinen sanoittaja, jonka teksteistä on tehty lukuisia akateemisia opinnäytetöitä. Röyhkä on pääsääntöisesti pidättynyt suomenkielisessä ilmaisussa koska mielestään ei hallitse muita kieliä riittävän hyvin.

»Lauluntekstit on tarkoitettu laulettaviksi eikä luettaviksi. Siksi niitä ei oikeastaan pitäisi julkaista kirjallisessa muodossa. Kertosäkeet ja toistot saattavat vaikuttaa jankuttavilta, mutta ne ovat laulettavuuden kannalta oleellisia [9] »
(Kauko Röyhkä)

Röyhkän sanoitukset syntyvät joskus hyvinkin nopeasti vaikka toisinaan taas vaativat viikkojen kypsyttelyä. Esimerkiksi Röyhkän arvostettu Talo Meren Rannalla sanoitus syntyi Röyhkän mukaan 15 minuutissa [10]

»Ihmisillä on monesti se harhakuva, että hienon lauluntekstin on oltava vakava ja ylevä. Tiedän omasta kokemuksesta, että luontevan rock'n'roll-sanoituksen tekeminen on suomeksi paljon vaikeampaa kuin balladin. Meillä ei ole kunnollista perinnettä siihen, ja suomen kielen sanat tuntuvat joskus liian pitkiltä verrattuina englannin sanoihin. Tai sitten juttu onkin siinä, että hyvää rock'n'roll-sanoitusta kirjoitettaessa pitää aivot jättää narikkaan [11] »
(Kauko Röyhkä)

Kirjailijanura

Alun perin Röyhkä kaavaili itselleen kirjailijanuraa, mutta hän ajautui kuitenkin myös musiikin alalle. Röyhkän tähänastiseen tuotantoon kuuluu 12 proosateosta, pornotähti Henry Saaren elämäkerta sekä neljä muuta kirjaa. Hän on kirjoittanut kolumneja Kalevaan ja levyarvosteluja Rytmi-lehteen. Röyhkän uusimmat kirjat ovat kaunokirjallinen teos Kreikkalainen salaatti sekä valokuvaaja Juha Metson kanssa tehty Rajantakainen Karjala, molemmat vuodelta 2011.

Julkaisut Weilin+Göösillä

Röyhkän neljä ensimmäistä kirjaa julkaistiin 1980-luvulla Weilin+Göös -kustantajalla, jonka sulauduttua WSOY:yn kirjailija piti tauon kirjoittamisessa.

»Vietin useita kuukausia yksin Portugalissa. Yritin kirjoittaa uutta romaania,
mutta en saanut tekstiin mitään eloa. Koko kirjoittaminen oli alkanut maistua puulta [12] »
(Kauko Röyhkä)

Röyhkälle tulikin innoituksen tyrehdyttyä melken vuosikymmenen mittainen tauko proosan kirjoittamiseen.

Uusi tuottelias kausi Like-kustantamossa

Vuonna 1996 valmistunutta Kaksi aurinkoa -romaaniaan hän aluksi tarjosi Otavalle jonne Röyhkän kirjojen julkaisusta W&G:llä vastannut Leena Majander oli siirtynyt.[13]

»Halusin kirjoittaa romaanin joka olisi mahdollisimman törkeä, kaunis ja epäkirjallinen.
En yllättynyt siitä, ettei kunnianarvoisa Otava suostunut julkaisemaan Kahta aurinkoa [14] »
(Kauko Röyhkä)

Otavalaisia Röyhkän kirja ei kuitenkaan mielyttänyt joten seuraavaksi hän tarjosi kirjaansa kustantamo Likelle, josta hän tunsi Liken perustajajäsenen Timo Ernamon.[13] Röyhkän kirjallinen paluu sai paljon huomiota, kun Kaksi aurinkoa valittiin Finlandia-palkinto-ehdokkaaksi.

»Paloviita ja Ernamo tarjosivat minulle kalakeiton Finlandia-tilaisuuden jälkeen Vanhan kuppilassa.
He joivat vain oluet ja katsoivat vierestä kun minä söin [15] »
(Röyhkä)

Röyhkän Miss Farkku-Suomi -romaanista on tehty Matti Kinnusen ohjaama ja käsikirjoittama elokuva, jonka ensi-ilta oli vuonna 2012. Suomen elokuvasäätiö on myöntänyt Periferia Productionsille 15 000 euron kehittämistuen hankkeeseen liittyen.[16] Pääosaa esittää Mikko Neuvonen.[17][18]

Röyhkä on käsikirjoittanut myös kuunnelmia, joista hän on saanut sokeain kuunnelmapalkinnon kaksi kertaa.

Diskografia

Albumit

Minialbumit

Kokoelmat

Singlet

  • ”Yhdeltä viimeistään pois go-go / Dora” (1980)
  • ”Steppaillen / Ihmisen paras ystävä” (1980)
  • ”Uusia tansseja / Astraalitasolla” (1981)
  • ”Preerian kuu / Miljoonapulu” (1982)
  • Herra presidentti // Viiltäjä / Kun olin kuollut” (1983)
  • ”Onnellinen laiva / Majuri Thompson” (1983)
  • ”Lauralle / Annina” (1984)
  • ”Maa on voimaa / Me” (1985)
  • Paska kaupunki // Kovat pojat / Tuhlausta” (1986)
  • ”Pikku enkeli / Laulujen nainen” (1986)
  • ”Ennen olin kokonaan toinen / Kolme asetelmaa” (1987)
  • ”Matkustaa / Mainostaulujen taakse” (1987)
  • ”Majavalakki / Paha maa” (1988)
  • ”Tuntemattomalle / Crescendo” (1988)
  • ”Tulit vastaan mua / Eno ja hänen omatuntonsa” (1989)
  • ”Soita se taas, Rainer / Humalassa” (1990)
  • ”Kevät / Hän toiselta puolelta” (1991)
  • ”80-luvun absurdismi / Kuuntele mua / Näin on käynyt monta kertaa” (1992)
  • ”Kultainen aasi / Noita” (1993)
  • ”Pohjoinen taivas / Oikea asenne” (1993)
  • ”Helena / Nuo keskellä olevat / Rauno rokkaa” (1994)
  • ”Pyhä kaupunki / Mies jolla on maine” (1994)
  • ”Tuon sulle Alfredo Garcian pään / Virheet” (1997)
  • ”Sinä teit sen taas, Marjaana” (1998)
  • ”Hipit vanhemmat” (1998)
  • ”Kauniit pelastetaan” (1999)
  • ”Rock'n'roll-klisee” (1999)
  • ”Disko-Datsun / Pitkätukkainen poika / Mimio” (2001)
  • ”Pauliina, rantatyttö / Melankolia” (2002)
  • ”Sinä / Vanhan ajan filmissä” (promo, 2011)

Bibliografia

Proosaa

Muut kirjat

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. Bruun, Seppo ym.: Jee jee jee: Suomalaisen rockin historia, s. 417. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22503-7.
  2. Lindfors, Jukka & Gronow, Pekka & Nyman, Jake (toim.): Suomi soi. 2, Rautalangasta hiphoppiin, s. 158. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2506-8.
  3. Kauko Röyhkälle valtion taidepalkinto YLE Uutiset. 13.11.2009.
  4. Karhu, Tuomo: Maanalainen mestari saapui Turkuun Turun sanomat. 22.6.2009. Viitattu 29.6.2009.
  5. Karjalainen, Marja-Liisa: Kauko Röyhkän uudet kierrokset Itä-Savo. 19.7.2008. Viitattu 6.4.2011.
  6. Hermonen, Merja: Pimeä hehku: Satanismi ja saatananpalvonta 1990-luvun suomalaisessa nuorisokulttuurissa. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 64. Helsinki: Loki-kirjat, 2006. ISBN 951-825-039-1.
  7. Suorsa, Tiia: Kauko Röyhkä & Mikkelin kaupungin jousiorkesteri: Zaia 12.9.2008. MTV3. Viitattu 9.6.2009.
  8. Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo yhdessä kohti Hiekkarantaa Sue. 19.1.2009. Viitattu 9.6.2009.
  9. Kauko Röyhkä, Get On – 101 rocklyriikan parasta, Tammi 2000, s. 5
  10. Nuottikirja, K.Röyhkä & T.Vilkkula, Like 2004 s. 47
  11. Kauko Röyhkä, Get On – 101 rocklyriikan parasta, Tammi 2000, s. 84
  12. Nuottikirja, K.Röyhkä & T.Vilkkula, Like 2004 s. 93
  13. a b Like on Like Kirjoja vuodesta 1987, Toimittanut Timo Forss, 2007, sivut 63-65
  14. Nuottikirja, K.Röyhkä & T.Vilkkula, Like 2004 s. 99
  15. Like on Like, Timo Forss (toim), Like 2007 s. 65
  16. Elokuvasäätiön tukipäätökset kesäkuu 2009 10.6.2009. Suomen Elokuvasäätiö. Viitattu 4.10.2009.
  17. Tuotannossa Periferia Productions. Viitattu 4.10.2009.
  18. Elokuvasäätiö, luettu 2012

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Kauko Röyhkä.
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauko Röyhkä.