Lappalaiset

Muun muassa maanviljelyn ja kiinteän asutuksen jättämät merkit antavat kuvan suomalaisiin samaistetun väestön asuinseuduista keskiajan alussa noin vuonna 1150. Niiden ulkopuolella asui lappalaisiksi kutsuttua pyyntiväestöä, joita on arkeologian keinoin vaikeampi sijoittaa kartalle.

Lappalainen-nimitystä käytettiin entisaikaan, ainakin keskiajalta lähtien, sisä-Suomen ja yleisemmin Fennoskandian maanviljelysalueiden ulkopuolella asuneesta, liikkuvaa pyyntikulttuuria harjoittaneesta väestöstä. Näitä lappalaisia on asunut jopa Etelä-Suomessa ja Ruotsissa havumetsävyöhykkeen etelärajalla asti. Nimitys lappalainen on perinteisesti yhdistetty saamelaisiin. Nykyisinkin saamelaisia kutsutaan joskus lappalaisiksi, vaikka monet pitävät nimitystä loukkaavana. Ei kuitenkaan ole varmaa, että kansanperinteen ja vanhojen kirjallisten lähteiden tuntemilla lappalaisilla olisi viitattu aina nimenomaan saamelaisten esi-isiin. Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan keskiajan kirjallisissa lähteissä "lappalaiset" oli yleisnimitys erämaaseutujen asukkaille, jotka eivät todellisuudessa olleet kielellisesti, kulttuurisesti tai elinkeinoiltaan yhdenmukaista joukkoa. Kysymys on kuitenkin mutkikas, sillä saamen kieleen palautuvaa paikannimistöä voidaan toisaalta osoittaa Etelä-Suomestakin.

Sana Lappi saattoi alun perin tarkoittaa lähinnä syrjäisessä sisämaassa olevaa paikkaa. Samaan tapaan kutsuttiin terän syrjää lappeeksi. Syrjäinen Lappi oli keskeisen rintamaan vastakohta. Yhteisöt saattoivat kutsua erämaiksi niitä Lapin alueita, jotka olivat yhteisön vakiintunutta eränkäyntialuetta.

Eri karjalaisryhmät ovat käyttäneet lappalais-nimitystä sekä itsestään että toisistaan. Esimerkiksi Itä-Karjalassa pohjoisempana asuvia ihmisryhmiä on nimitetty lappalaisiksi aivan viime aikoinakin, vaikka nämä eivät saamelaisia olekaan. Samoin myös Suomen Etelä-Karjalassa Lappeen kihlakunnan asukkaiden oma perinteinen nimitys on lappalainen, jota myös naapurit ovat käyttäneet Idässä esimerkiksi lyydiläiset kutsuvat pohjoispuolellaan asuvia eteläkarjalaisia lappalaisiksi. Vienalaiset erottivat kaksi eri Lappia. Nykyisin Lappina tunnettua aluetta he kutsuivat nimellä Tulilappi, ja siellä asuvat saamelaiset tunnettiin "tulilappalaisina". Lapiksi he taas kutsuivat Vienassa ja jonkin verran Vienasta itään ja pohjoiseen sijaitsevia eränkäyntialueitaan.

Maanviljelyn yleistyessä lappalaiset sulautuivat vähitellen muuhun väestöön. Muutamat Etelä-Suomen paikannimet (esimerkiksi Lappi, Lapinniemi ja Lapinjärvi) viittaavat näihin lappalaisiin.

Lappalaista ei pidä käyttää tarkoittaessa Lapin nykymaakunnan alueella asuvaa tai sieltä kotoisin olevaa (suomalaista) henkilöä, vaan oikea termi tähän on lappilainen. Mikosta voidaan tietyissä yhteyksissä käyttää nimitystä lappalainen.

Katso myös

• Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä
• Lappalaiset skandinaavisessa tarustossa
• Lapinraunio
• Lapinvero