Ero sivun ”Bioetanoli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 20: Rivi 20:
1970-luvulla [[Brasilia]] aloitti bioetanolin valmistuksen [[sokeriruoko|sokeriruo'osta]] ja [[USA:n energiapolitiikka |USA]] [[maissi]]sta. Vuonna 2005 bioetanolia valmistettiin ensimmäisen kerran USA:ssa enemmän kuin Brasiliassa.<ref>[http://www.ren21.net/pdf/RE_GSR_2006_Update.pdf 2005: Record year for investments in renewable energy REN21]“Renewables Global Status Report 2006 Update”, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006 </ref> Bioetanolia tuotetaan nyt myös Espanjassa, Ranskassa ja Ruotsissa [[vehnä]]stä ja [[sokerijuurikas|sokerijuurikkaasta]]. Öljyn runsauden ja halvan hinnan vuoksi se ei ollut aiemmin vielä taloudellisesti kannattavaa laajemmin.
1970-luvulla [[Brasilia]] aloitti bioetanolin valmistuksen [[sokeriruoko|sokeriruo'osta]] ja [[USA:n energiapolitiikka |USA]] [[maissi]]sta. Vuonna 2005 bioetanolia valmistettiin ensimmäisen kerran USA:ssa enemmän kuin Brasiliassa.<ref>[http://www.ren21.net/pdf/RE_GSR_2006_Update.pdf 2005: Record year for investments in renewable energy REN21]“Renewables Global Status Report 2006 Update”, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006 </ref> Bioetanolia tuotetaan nyt myös Espanjassa, Ranskassa ja Ruotsissa [[vehnä]]stä ja [[sokerijuurikas|sokerijuurikkaasta]]. Öljyn runsauden ja halvan hinnan vuoksi se ei ollut aiemmin vielä taloudellisesti kannattavaa laajemmin.


Suomessa on aloitettu etanolin tuotanto biojätteistä. Ruokaa tai vartavasten etanolin tuotantoon kasvatettua raaka-ainetta ei tässä prosessissa käytetä. St1 lanseerasi uuden korkeaseosetanolituotteen [[RE85]] Suomen markkinoille 1.4.2009. RE85 vähentää polttoaineen polton suoria fossiilisia CO<sub>2</sub>-päästöjä jopa 80%.<ref>[http://www.vtt.fi/news/2009/03312009b.jsp VTT ja St1 kehittävät uutta vähäpäästöistä liikennepolttoainetta, VTT]</ref> Tuote koostuu etanolista (80–85%) ja loput ovat bensiinin komponentteja, joilla varmistetaan muun muassa hyvä kylmäkäynnistyminen. Maaliskuussa 2010 St1:llä on Suomessa viisi käynnissä olevaa bioetanolitehdasta. Seuraava tehdas avataan kesällä 2010 Hämeenlinnaan. Raaka-aineena Hämeenlinnan tehtaassa käytetään läheltä kerättyä kunnallisjätettä. RE85 korkeaseosetanoli sai kotimaisen biojäteraaka-aineensa johdosta myös Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-tunnuksen.
Suomessa on aloitettu etanolin tuotanto biojätteistä. Ruokaa tai vartavasten etanolin tuotantoon kasvatettua raaka-ainetta ei tässä prosessissa käytetä. St1 lanseerasi uuden korkeaseosetanolituotteen [[RE85]] Suomen markkinoille 1.4.2009. RE85 vähentää polttoaineen polton suoria fossiilisia CO<sub>2</sub>-päästöjä jopa 80 %.<ref>[http://www.vtt.fi/news/2009/03312009b.jsp VTT ja St1 kehittävät uutta vähäpäästöistä liikennepolttoainetta, VTT]</ref> Tuote koostuu etanolista (80–85 %) ja loput ovat bensiinin komponentteja, joilla varmistetaan muun muassa hyvä kylmäkäynnistyminen. Maaliskuussa 2010 St1:llä on Suomessa viisi käynnissä olevaa bioetanolitehdasta. Seuraava tehdas avataan kesällä 2010 Hämeenlinnaan. Raaka-aineena Hämeenlinnan tehtaassa käytetään läheltä kerättyä kunnallisjätettä. RE85 korkeaseosetanoli sai kotimaisen biojäteraaka-aineensa johdosta myös Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-tunnuksen.


{| class="wikitable" style="float: right; background-color::#efefef; margin-left: 10px"
{| class="wikitable" style="float: right; background-color::#efefef; margin-left: 10px"

Versio 17. lokakuuta 2012 kello 07.11

Bioetanoli on etanoli, jota valmistetaan kasvispohjaisista raaka-aineista kuten tärkkelys-, selluloosa- tai sokeripitoisista kasveista polttoaineeksi. Bioetanoli on biopolttoaineena uusiutuvaa energiaa. Bioetanolin tuottamisessa pyritään hiilidioksidineutraalisuuteen. EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 5,75 % (2010), 10 % (2020) ja 25 % (2030).

Bioetanolia voidaan kuitenkin valmistaa mistä tahansa käymiskelpoisista hiilihydraateista, ja sulfiittisprii eli tikkuviina, jota valmistettiin sulfiittiselluloosatehtaiden jäteliemestä, olikin eräänlaista bioetanolia. Hiilihydraattipitoiset ruoantähteet soveltuvat bioetanolin valmistukseen mainiosti, ja Suomessa St1 valmistaa Lappeenrannassa bioetanolia leipomojätteestä, joka muutoin menisi hukkaan.[1]

Käyttö

Bensiini ja bioetanoli -pumput Brasiliassa.

(Bio)etanolin käyttö sellaisenaan moottoripolttoaineena on vähäistä teknisten ongelmien vuoksi, kuten polttomoottorien kylmäkäynnistysongelmien vuoksi, mutta sitä käytetään paljon seosaineena esimerkiksi E85:ssä. Myös Suomi on sitoutunut biopolttoaineiden käytön lisäämiseen EU vaatimusten mukaisesti, mikä käytännössä tarkoittaa bioetanolin lisäämistä bensiiniin ja biodieselin lisäämistä polttoöljyyn, vaikka tuo 10 prosenttia olisi helpoimmin saavutettavissa suosimalla E85-bensiiniä (kuten USAssa). Noin 28 prosenttia bensiinikäyttöisestä autokannastamme joutuu siirtymään suojalaaduksi jätettävään 98-oktaaniseen bensiiniin vuonna 2011 (uusi merkintä 98E5), kun nykyinen 95E (5 % etanolia) poistui markkinoilta vuoden 2011 alusta ja tilalle tuli 95 E10-bensiiniä (enintään 10 % etanolia) [2].

Ruotsi on EU:ssa vahva bioetanolin käytössä liikenteessä. Maassa on 792 bioetanolin jakeluasemaa (3/2007). Toukokuussa 2006 15 % Ruotsissa myydyistä uusista autoista oli joko bioetanoli- tai biokaasuautoja. Polttoaineen hinta on likimain sama polttoarvoon nähden. Litrasta bioetanolia saadaan 30 % vähemmän energiaa kuin litrasta bensiiniä.[3] Uusissa moottoreissa tämä ei kuitenkaan tarkoita 30 % kulutuksen kasvua, tyypillinen kulutuksen kasvu on noin 2 prosenttia, kun polttoaineen etanolipitoisuus nousee viidestä kymmeneen prosenttiin.[4] Korkeaseosteisen E85-etanolipolttoaineen (50–85 % etanolia) käyttö lisää VTT:n arvion mukaan litrakulutusta 25–40 % bensiinikäyttöön verrattuna.[5]

Kilpailevia biopolttoaineita ovat biokaasu, biodiesel ja kasviöljyt. Euroopan komission mukaan 1 tonni bioetanolia vastaa 0,64 toe ja 1 tonni biodieseliä 0,86 toe (toe = Ton Oil Equivalent).

E10-bensiini

E10-bensiinin haitallisuudesta auton moottorille on esitetty arvioita. BMW:n johtaja on sanonut, että se voi aiheuttaa moottorin ennenaikaisen kulumisen, ja siksi BMW ja Daimler aloittavat väitteiden tutkimisen.[6]

Väitteiden mukaan moottoriin päätyy enemmän vettä, ja öljy laimenee. Ensiapuna suositellaan öljynvaihtoväliä lyhennettäväksi. Asia ilmenee auton omistajalle siten, että öljyn määrä näyttäisi lisääntyvän.[6] Myöhemmin BMW tarkensi, että ongelma koskee lähinnä EU:n ulkopuolisia maita, joissa bensiini ei ole EU-laatuista.[7]

Tuotanto

1970-luvulla Brasilia aloitti bioetanolin valmistuksen sokeriruo'osta ja USA maissista. Vuonna 2005 bioetanolia valmistettiin ensimmäisen kerran USA:ssa enemmän kuin Brasiliassa.[8] Bioetanolia tuotetaan nyt myös Espanjassa, Ranskassa ja Ruotsissa vehnästä ja sokerijuurikkaasta. Öljyn runsauden ja halvan hinnan vuoksi se ei ollut aiemmin vielä taloudellisesti kannattavaa laajemmin.

Suomessa on aloitettu etanolin tuotanto biojätteistä. Ruokaa tai vartavasten etanolin tuotantoon kasvatettua raaka-ainetta ei tässä prosessissa käytetä. St1 lanseerasi uuden korkeaseosetanolituotteen RE85 Suomen markkinoille 1.4.2009. RE85 vähentää polttoaineen polton suoria fossiilisia CO2-päästöjä jopa 80 %.[9] Tuote koostuu etanolista (80–85 %) ja loput ovat bensiinin komponentteja, joilla varmistetaan muun muassa hyvä kylmäkäynnistyminen. Maaliskuussa 2010 St1:llä on Suomessa viisi käynnissä olevaa bioetanolitehdasta. Seuraava tehdas avataan kesällä 2010 Hämeenlinnaan. Raaka-aineena Hämeenlinnan tehtaassa käytetään läheltä kerättyä kunnallisjätettä. RE85 korkeaseosetanoli sai kotimaisen biojäteraaka-aineensa johdosta myös Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-tunnuksen.

Bioetanolin kulutus (GWh)[10][11][12]
Sija Maa 2005 2006 2007 2008
1  Ranska 871 1 719 3 164 4 693
2  Saksa 1 682 3 544 3 448 4 675
3  Ruotsi 1 681 1 894 2 119 2 488
4  Alankomaat 0 179 1 023 1 512
5  Espanja 1 314 1 332 1 512 1 454
6  Puola 329 611 837 1 382
7  Britannia 502 563 906 1 223
8  Suomi 0 10 20 858
9  Itävalta 0 0 199 633
10  Unkari 28 136 314 454
11  Tšekki 0 13 1 378
12  Irlanti 0 13 59 207
13  Liettua 10 64 134 182
14  Belgia 0 0 0 145
15  Slovakia 0 4 140 76
16  Bulgaria - 0 0 72
17  Tanska 0 42 60 50
18  Slovenia 0 2 9 28
19  Viro 0 0 0 17
20  Latvia 5 12 0 0
21  Luxemburg 0 0 14 11
22  Portugali 0 0 0 0
23  Italia 59 0 0 0
24  Kreikka 0 0 0 0
25  Romania - 0 0 0
26  Malta 0 0 0 0
27  Kypros 0 0 0 0
27 EU-maat yhteensä 6481 10138 13962 20 538
1 toe = 11,63 MWh, 0 = ei kulutusta tai ei tiedossa


Nyt raakaöljyn hinta on yli kaksinkertaistunut $60:iin verrattuna vuoden 2003 hintaan.lähde? Liikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen aiheuttaja, sillä se on perustunut merkittävästi öljytuotteisiin. Öljyn väheneminen, kallistuminen ja ilmastokriisi ovat perusteet vaihtoehtojen kehittämiseen.[3]

Lopputuotteesta voi valmistaa pellettejä tai eläinrehua.

Tuottajat

Bioetanolituotanto (GWh)[10][11]
Sija Maa 2005 2006 2007
1  Ranska 853 1 736 3 425
2  Saksa 978 2 554 2 335
3  Espanja 1 796 2 347 2 062
4  Puola 379 954 919
5  Ruotsi 907 830 415
6  Italia 47 463 356
7  Tšekki 0 89 196
8  Slovakia 207 201 178
9  Unkari 207 201 178
10  Alankomaat 47 89 83
11  Liettua 47 107 119
12  Britannia n.a. 0 119
13  Latvia 71 71 107
14  Suomi 77 0 n.a.
27 EU-maat yhteensä 5 411 9 441 10 495
100 l bioetanolia = 79,62 kg, 1 tonni bioetanolia = 0,64 toe

Suurimmat bioetanolin tuottajat Euroopassa (litraa/vuodessa):[3]

Ruotsalainen SEKAB investoi bioetanolitehtaisiin. Yritys investoi erityisesti Unkarissa neljään bioetanolitehtaaseen €380 milj. Tehtaat tuottavat 600 miljoonaa litraa bioetanolia (2008) maissista ja vehnästä.[3]

Kritiikki

Bioetanoli ei automaattisesti ole kestävän kehityksen mukaista. Uudentyyppiset polttoaineet ovat vielä kehitysasteella, mutta vasta niistä tulee todellista hyötyä ympäristölle.[13] Cornell Universityn ja University of California-Berkeleyn tekemän tutkimuksen mukaan Viljaetanolin käyttö ei vähennä kasvihuonekaasupäästöjä vaan voi jopa lisätä niitä.[14]

Henkilöautoissa varsinkin kylmässä ajettaessa etanolipolttoaineen myrkylliset aldehydipäästöt monikymmenkertaistuvat verrattuna bensiinillä ja dieselillä käyviin autoihin. Bensiinietanoliseoksen leimahduslämpötila on erillisiä polttoaineita huomattavasti laajempi eli tankkauksen turvallisuus heikkenee räjähdysvaaran kasvaessa. Ruotsissa onkin harkittu E85-tankkauspisteisiin leimahdussuojia.[13] Hiilidioksidisäästöt riippuvat lähtömateriaaleista. Jos energianvalmistusta varten kaadetaan sademetsää, vaikutus on negatiivinen hiilidioksidipäästöihin ja biodiversiteettiin. Vastuullisesti tuotettuna energiaomavaraisuus voi kasvaa, työllisyys lisääntyä ja hiilidioksidipäästöt vähentyä.[3]

Lähteet

  1. [1]
  2. Kaleva, 5.10.2010, 95E on kohta E10
  3. a b c d e Bioethanol Production and Use “Creating Markets for Renewable Energy Technologies EU, RES Technology Marketing Campaign“, European Biomass Industry Association EUBIA 2007 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”RESBioetanoli2007” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  4. e10bensiini.fi, Kysymyksiä ja vastauksia: 9. Vaikuttaako E10-bensiini auton polttoaineenkulutukseen?
  5. Nylund, Nils-Olof, Sipilä, Kai, Mäkinen Tuula & Aakko-Saksa, Päivi 2010. Polttoaineiden laatuporrastuksen kehittäminen. VTT Tiedotteita 2528
  6. a b BMW: E10-bensiini ohentaa ja vanhentaa auton öljyt, Yle,fi
  7. Taloussanomat.fi
  8. 2005: Record year for investments in renewable energy REN21“Renewables Global Status Report 2006 Update”, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006
  9. VTT ja St1 kehittävät uutta vähäpäästöistä liikennepolttoainetta, VTT
  10. a b Biofuels barometer 2007 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 179, s. 63-75, 5/2007
  11. a b Biofuels barometer 2008 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 185, p. 49-66, 6/2008 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”baro185” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  12. Biofuels barometer Euroberv’er – July 2009, no 192 s.54-77
  13. a b http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/article27298.ece
  14. http://www.news.cornell.edu/stories/July05/ethanol.toocostly.ssl.html

Aiheesta muualla

vaikutukset Amazonin alueen sademetsiin - WWF: Suojelukatsaus

Katso myös

Malline:Link GA