Ero sivun ”Murad I” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: hy:Մուրադ I |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Murad I''' ([[1319]] (tai [[1326]]) - [[1389]], kutsumanimeltään ''Hüdavendiğar'', Jumalan sotilas) oli [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] hallitsija vuodesta [[1359]] vuoteen [[1389]]. Hän oli [[Orhan I]]:n ja [[Bysantin keisarikunta|Bysantin]] prinsessa Helenin (Nilofer) poika ja nousi valtaistuimelle isänsä kuoltua vuonna [[1359]]. Murad loi valtakunnan rakentamalla hienoston juuri valloitettuun [[Adrianople]]en (nykyinen [[Edirne]] [[Turkki|Turkissa]]) ja laajentamalla valtakuntaa Eurooppaan, asettaen suurimman osan [[Balkan]]ia Ottomaanien vallan alle ja pakottaen Bysantin keisarin maksamaan hänelle veroa. Murad teki Osmanlien heimosta imperiumin. Hän loi [[sulttaani]]n tittelin vuonna [[1383]] ja [[janissaarit|janissaarien]] joukot sekä ''[[devşirm]]'' värväyssysteemin. Murad myös organisoi hallituksen ''[[Divan]]'', timarien ja timarinhaltijan systeemin ja sotilastuomarin, ''kaziasker''. Hän myös loi [[Anadolu]]n ([[Anatolia]]) ja [[Rumili]]n ([[Eurooppa]]) provinssit. |
'''Murad I''' ([[1319]] (tai [[1326]]) - [[1389]], kutsumanimeltään ''Hüdavendiğar'', Jumalan sotilas) oli [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] hallitsija vuodesta [[1359]] vuoteen [[1389]]. Hän oli [[Orhan I]]:n ja [[Bysantin keisarikunta|Bysantin]] prinsessa Helenin (Nilofer) poika ja nousi valtaistuimelle isänsä kuoltua vuonna [[1359]]. Murad loi valtakunnan rakentamalla hienoston juuri valloitettuun [[Adrianople]]en (nykyinen [[Edirne]] [[Turkki|Turkissa]]) ja laajentamalla valtakuntaa Eurooppaan, asettaen suurimman osan [[Balkan]]ia Ottomaanien vallan alle ja pakottaen Bysantin keisarin maksamaan hänelle veroa. Murad teki Osmanlien heimosta imperiumin. Hän loi [[sulttaani]]n tittelin vuonna [[1383]] ja [[janissaarit|janissaarien]] joukot sekä ''[[devşirm]]'' värväyssysteemin. Murad myös organisoi hallituksen ''[[Divan]]'', timarien ja timarinhaltijan systeemin ja sotilastuomarin, ''kaziasker''. Hän myös loi [[Anadolu]]n ([[Anatolia]]) ja [[Rumili]]n ([[Eurooppa]]) provinssit. |
||
Murad taisteli vahvaa [[Karamanid]]in [[emiraatti]]a vastaan Anatoliassa ja [[serbia|serbejä]], [[bulgaria]]laisia ja [[unkari]]laisia vastaan Euroopassa. Hänen liikkeensä Balkanilla loivat Unkarin kuninkaan johtaman kristittyjen liiton, joka kuitenkin murskattiin [[Maritsan taistelu]]ssa [[26. syyskuuta]] [[1371]], Muradin kykenevän luutnantti [[Lalaşahin]], Rumilin ensimmäisen kuvernöörin (''Beylerbey'') johdolla. [[1366]] Serbian kuningas pakotettiin maksamaan veroa sulttaanille ja vuonna [[1385]] [[Sofia]] joutui Ottomaanien valloittamaksi |
Murad taisteli vahvaa [[Karamanid]]in [[emiraatti]]a vastaan Anatoliassa ja [[serbia|serbejä]], [[bulgaria]]laisia ja [[unkari]]laisia vastaan Euroopassa. Hänen liikkeensä Balkanilla loivat Unkarin kuninkaan johtaman kristittyjen liiton, joka kuitenkin murskattiin [[Maritsan taistelu]]ssa [[26. syyskuuta]] [[1371]], Muradin kykenevän luutnantti [[Lalaşahin]], Rumilin ensimmäisen kuvernöörin (''Beylerbey'') johdolla. [[1366]] Serbian kuningas pakotettiin maksamaan veroa sulttaanille ja vuonna [[1385]] [[Sofia]] joutui Ottomaanien valloittamaksi. |
||
==Kuolema== |
|||
'''Turkkilaisten''' lähteiden mukaan valtakuntaa 30 vuotta hallinnut sulttaani kuoli salamurhaajan uhrina Kosovo Poljen taistelukentällä. Surmatyön teki serbiaatelismies Milos Obilic. Tarinan tunnetuimman version mukaan Murad tutki heti kamppailun jälkeen taistelukenttää. Obilic teeskenteli kuollutta mutta loikkasi ylös ja iski miekan ohi ratsastaneen Muradin sydämeen. |
|||
'''Serbit''' uskovat, että Milos Obilic lähti ottomaanien leiriin ja kertoi karanneensa serbijoukoista. Niin hän pääsi Muradin telttaan, missä hänen piti polvistua tämän edessä. Tällöin Obilic iski sulttaania veitsellä vatsaan. |
|||
'''Kolmannen''' teorian mukaan serbit surmasivat Muradin jo taistelun alkuvaiheessa. Firenzen senaatin lokakuussa vuonna 1389 Bosnian kuninkaalle lähettämässään kirjeessä kerrotaan, miten tusina ratsumiestä oli murtautunut ottomaanien etulinjan läpi. Tuntematon ratsumies pääsi päälliköiden telttaan ja surmasi sulttaanin miekallaan. |
|||
{{Osmanien sulttaani | Edeltäjä=[[Orhan I]] | Seuraaja=[[Bayezid I]]}} |
{{Osmanien sulttaani | Edeltäjä=[[Orhan I]] | Seuraaja=[[Bayezid I]]}} |
||
Versio 13. lokakuuta 2012 kello 18.20
Murad I (1319 (tai 1326) - 1389, kutsumanimeltään Hüdavendiğar, Jumalan sotilas) oli Osmanien valtakunnan hallitsija vuodesta 1359 vuoteen 1389. Hän oli Orhan I:n ja Bysantin prinsessa Helenin (Nilofer) poika ja nousi valtaistuimelle isänsä kuoltua vuonna 1359. Murad loi valtakunnan rakentamalla hienoston juuri valloitettuun Adrianopleen (nykyinen Edirne Turkissa) ja laajentamalla valtakuntaa Eurooppaan, asettaen suurimman osan Balkania Ottomaanien vallan alle ja pakottaen Bysantin keisarin maksamaan hänelle veroa. Murad teki Osmanlien heimosta imperiumin. Hän loi sulttaanin tittelin vuonna 1383 ja janissaarien joukot sekä devşirm värväyssysteemin. Murad myös organisoi hallituksen Divan, timarien ja timarinhaltijan systeemin ja sotilastuomarin, kaziasker. Hän myös loi Anadolun (Anatolia) ja Rumilin (Eurooppa) provinssit.
Murad taisteli vahvaa Karamanidin emiraattia vastaan Anatoliassa ja serbejä, bulgarialaisia ja unkarilaisia vastaan Euroopassa. Hänen liikkeensä Balkanilla loivat Unkarin kuninkaan johtaman kristittyjen liiton, joka kuitenkin murskattiin Maritsan taistelussa 26. syyskuuta 1371, Muradin kykenevän luutnantti Lalaşahin, Rumilin ensimmäisen kuvernöörin (Beylerbey) johdolla. 1366 Serbian kuningas pakotettiin maksamaan veroa sulttaanille ja vuonna 1385 Sofia joutui Ottomaanien valloittamaksi.
Kuolema
Turkkilaisten lähteiden mukaan valtakuntaa 30 vuotta hallinnut sulttaani kuoli salamurhaajan uhrina Kosovo Poljen taistelukentällä. Surmatyön teki serbiaatelismies Milos Obilic. Tarinan tunnetuimman version mukaan Murad tutki heti kamppailun jälkeen taistelukenttää. Obilic teeskenteli kuollutta mutta loikkasi ylös ja iski miekan ohi ratsastaneen Muradin sydämeen.
Serbit uskovat, että Milos Obilic lähti ottomaanien leiriin ja kertoi karanneensa serbijoukoista. Niin hän pääsi Muradin telttaan, missä hänen piti polvistua tämän edessä. Tällöin Obilic iski sulttaania veitsellä vatsaan.
Kolmannen teorian mukaan serbit surmasivat Muradin jo taistelun alkuvaiheessa. Firenzen senaatin lokakuussa vuonna 1389 Bosnian kuninkaalle lähettämässään kirjeessä kerrotaan, miten tusina ratsumiestä oli murtautunut ottomaanien etulinjan läpi. Tuntematon ratsumies pääsi päälliköiden telttaan ja surmasi sulttaanin miekallaan.
| Edeltäjä: Orhan I |
Osmanien sulttaani | Seuraaja: Bayezid I |