Ero sivun ”Tornitalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Htm (keskustelu | muokkaukset) p typo; wl |
→Katso myös: +Luettelo maailman korkeimmista pilvenpiirtäjistä |
||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
*[[Tornitalot Suomessa]] |
*[[Tornitalot Suomessa]] |
||
*[[Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista]] |
*[[Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista]] |
||
*[[Luettelo maailman korkeimmista pilvenpiirtäjistä]] |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 8. lokakuuta 2012 kello 23.58
Tornitalo (engl. tower block, high-rise) on korkea talo, jolla on useimmiten enemmän korkeutta kuin leveyttä. Tornitalolle ei ole olemassa mitään täsmällistä määritelmää, mutta usein tornitaloiksi kuitenkin määritellään ne rakennukset, joissa on vähintään 12 kerrosta tai korkeutta vähintään 35 metriä.[1] Emporiksen määritelmän mukaan yli 100 metriä korkeita rakennuksia nimitetään pilvenpiirtäjiksi.[2]
Suomessa tornitaloksi luokitellaan yli 12-kerroksiset rakennukset. Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50 ja korkein on vuonna 2006 Helsingin Vuosaareen valmistunut Cirrus eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metriä.[3]
Asumisturvallisuus
Poikkeuksellisen suuri huomio kohdistuu paloturvallisuuteen. Mitä korkeammalle rakennetaan, sitä kovemmiksi rakennustekniset turvallisuusvaatimukset kasvavat. Asuntopalo ei edellytä evakuointia. Jos korkea rakennus on evakuoitava, se on turvallisempaa kuin matalassa: hissit ja porrashuoneet on palo- ja savueristetty, hissejä käytetään ja jokaisesta asunnosta pääsee ulos kahta eri reittiä.[4][5]
Erityisen tärkeitä ovat tuulimallinnus ja tuulitunnelikokeet, jotta tuulikuorman todelliset vaikutukset voidaan määrittää oikein ja jotta rakennusten geometria voidaan valita tarkoituksenmukaiseksi sekä korkeiden paikallisten kuormitushuippujen välttämiseksi. Myös julkisivujen vedenpitävyys varmistetaan kokeellisesti. Lisäksi auringonvalon ja erilaisten äänilähteiden sekä niiden aiheuttamien heijastusten mallinnus ja simuloinnit ovat keskeisiä. Rakennuksen käyttöön ja huoltoon liittyy monia seikkoja, jotka asettavat omia jo suunnittelu- ja toteutusvaiheissa huomioon otettavia lisävaatimuksia.[6]
Lähteet
- ↑ http://standards.emporis.com/?nav=realestate&lng=3&esn=18727
- ↑ http://www.emporis.com/building/standards/skyscraper
- ↑ Saarinen, Sirkka: Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksellla. Betoni-lehti, 2005, nro 4, s. 46 ja 47. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 16.2.2012.
- ↑ Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia Hs.fi.
- ↑ Richard W. Bukowski: Protected Elevators For Egress And Access During Fires In Tall Buildings fire.nist.gov.
- ↑ Korkean rakentamisen rakentamistapaohje Rakennustieto.fi.
Katso myös
- Tornitalot Suomessa
- Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista
- Luettelo maailman korkeimmista pilvenpiirtäjistä