Ero sivun ”Västeråsin kunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p sv-wikin mukaiset koordinaatit |
|||
| Rivi 169: | Rivi 169: | ||
{{Västmanlandin lääni}} |
{{Västmanlandin lääni}} |
||
{{Ruotsin 30 suurinta kuntaa}} |
{{Ruotsin 30 suurinta kuntaa}} |
||
{{tynkä/Ruotsi}} |
|||
[[Luokka:Västerås|*]] |
[[Luokka:Västerås|*]] |
||
Versio 7. lokakuuta 2012 kello 01.48
| Västeråsin kunta | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| Lääni | Västmanlandin lääni | ||||
| Maakunta | Västmanland | ||||
| Keskustaajama | Västerås | ||||
| Väkiluku | 138 709 | ||||
| Maapinta-ala | 957,89 km² | ||||
| Väentiheys | 144,8 as/km² | ||||
| Verkkosivut | www.vasteras.se | ||||
| Kuntakoodi | 1980 | ||||
| Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2] | |||||
Västerås on Keski-Ruotsissa sijaitseva kunta, joka kuuluu Västmanlandin lääniin ja Västmanlandin historialliseen maakuntaan. Luonnonmaantieteellisesti ilmaistuna kunta sijaitsee Mälaren-järven pohjoisrannalla. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 138 709 asukasta ja sen pinta-ala oli 957,89 km².[1][2] Kunnan keskustaajama on Västerås, joka on oli aiemmin itsenäinen kaupunki.
Kuntajaon kehitys
Vuonna 1918 Sankt Ilianin ja Lundbyn maalaiskunnat liitettiin Västeråsin kaupunkiin. Badelundan maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1946.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Dingtuna (Dingtuna, Lillhärad ja Västerås-Barkarö)
- Kolbäck (Kolbäck, Rytterne ja Säby)
- Kungsåra (Björksta, Irsta, Kungsåra, Kärrbo ja Ängsö)
- Skultuna (Haraker, Skultuna ja Romfartuna)
- Tillberga (Hubbo, Sevalla, Tillberga ja Tortuna)
Lisäksi Skeriken maalaiskunta liitettiin Västeråsin kaupunkiin. Kuntablokin kuntaliitokset suoritettiin pääosin vuonna 1967, jolloin Dingtunan, Kungsåran, Skultunan ja Tillbergan maalaiskunnat liitettiin Västeråsin kaupunkiin. Vuonna 1971 kaupunki muutettiin Västeråsin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Samalla kuntaan liitettiin vielä Rytternen seurakunta jaetusta Kolbäckin maalaiskunnasta. Kolbäckin muut seurakunnat Kolbäck ja Säby liitettiin Hallstahammarin kuntaan.
Väestönkehitys
Taajamat
Kunnassa on 14 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 93,3 prosenttia.[4] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 171 asukasta.[4] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[5]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Västerås | 110 877 |
| 2 | Skultuna | 3 133 |
| 3 | Hökåsen | 2 956 |
| 4 | Irsta | 2 717 |
| 5 | Tillberga | 2 180 |
| 6 | Barkarö | 1 163 |
| 7 | Enhagen-Ekbacken | 1 012 |
| 8 | Dingtuna | 1 005 |
| 9 | Kvicksund* | 995[6] |
| 10 | Tidö-Lindö | 637 |
| 11 | Örtagården | 460 |
| 12 | Tortuna | 459 |
| 13 | Kärsta och Bredsdal* | 230[6] |
| 14 | Munga | 212 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Kvicksundin taajamassa on 1 768 asukasta, ja se kuuluu myös Eskilstunan kuntaan. Koko Kärsta och Bredsdalin taajamassa on 261 asukasta, ja se kuuluu osin myös Enköpingin kuntaan.[6]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[7]
- Brustorpet
- Gesala
- Haraker
- Litslunda
- Lospånga by
- Lycksta
- Malmen
- Orresta
- Roligheten
- Roparudden
- Råstock
- Åkesta
- Ändesta
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Västeråsin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[8]
- Västerås Västra valkrets (31 valtuutettua)
- Västerås Östra valkrets (30 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Västeråsin kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[9] |
Valittuja edustajia[10] | ||
| Maltillinen kokoomus | 28,25 | 17 | |
| Keskustapuolue | 3,99 | 2 | |
| Liberaalit | 10,98 | 7 | |
| Kristillisdemokraatit | 3,98 | 2 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 35,10 | 22 | |
| Vasemmistopuolue | 5,04 | 4 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 6,08 | 4 | |
| Ruotsidemokraatit | 4,66 | 3 | |
| Muut | 1,93 | 0 | |
| Yhteensä | 61 | ||
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[11]
- Västerås domkyrkoförsamling
- Västerås Lundby
- Västerås Badelunda
- Norrbo
- Dingtuna-Lillhärad
- Västerås-Barkarö
- Kungsåra
- Tillberga
- Rytterne
- Skerike-Gideonsberg
- Önsta
Lähteet
- ↑ a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Tätorter 2010, korrigerad version 2012-01-18 MI38 Småorter och tätorter. 18.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
