Ero sivun ”Fenologia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p r2.7.2) (Botti lisäsi: eu:Fenologia |
laajennusta |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Fenologia''' on [[biologia]]n osa-alue, joka tutkii eliöiden toiminnan ja käyttäytymisen vuodenaikaista ja vuosittaista vaihtelua. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P. | Nimeke = Biologian sanakirja | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-1-17618-8 }}</ref> Esimerkkejä fenologisesta tutkimuksesta ja tiedonkeruusta Suomessa ovat Luonto-Liiton järjestämä kevätseuranta tai eri muuttolintulajien keväisen saapumisajan seuranta. |
'''Fenologia''' on [[biologia]]n osa-alue, joka tutkii eliöiden toiminnan ja käyttäytymisen vuodenaikaista ja vuosittaista vaihtelua. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P. | Nimeke = Biologian sanakirja | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-1-17618-8 }}</ref> Siinä tutkitaan toistuvien biologisten vaiheiden ajoittumista sekä niiden syitä ja seurauksia.<ref name="hs">Kaarina Järventaus: Kevään merkit kiinnostavat jälleen. Helsingin Sanomat 4.5.2002.</ref> Tiedot kiinnostavat esimerkiksi kasvi- ja eläintieteilijöitä, maataloustutkijoita ja metsänkasvattajia sekä siitepölyallergian yleisyyden takia jopa kansanterveystieteilijöitä.<ref name="hs" /> Esimerkkejä fenologisesta tutkimuksesta ja tiedonkeruusta Suomessa ovat [[Luonto-Liitto|Luonto-Liiton]] järjestämä kevätseuranta tai eri muuttolintulajien keväisen saapumisajan seuranta. |
||
Luonnon ilmiöitä on seurattu ja kirjattu muistiin Euroopassa jo 1600-luvulla, [[japani]]ssa ja [[Kiina]]ssa jo aikaisemminkin.<ref name="hs" /> Fenologian ala kukoisti 1800-luvulla, kun tietoja tarvittiin varsinkin maataloustuotannon kehittämiseen.<ref name="hs" /> Alan merkitystä vähäteltiin välillä, mutta se lähti uuteen nousuun, kun ilmaston on ennustettu lämpenevän nopeasti.<ref name="hs" /> |
|||
Nykyään tietokoneita ja tekniikkaa käytetään apuna myös fenologiassa. Satelliittien avulla seurataan kasvipeitteen vihertymistä, vaikka kuvat eivät osaakaan erotella eri kasvilajeja.<ref name="hs" /> Haasteena alalla on sellaisten matemaattisten mallien teko, jotka osaavat kytkeä biologiset vaiheet ja sääilmiöt toisiinsa ja luonnon kiertoon.<ref name="hs" /> Mallintamisessa ei olla vielä päästy niin pitkälle, että malleja voitaisiin soveltaa laajemmin agronomiaan, ekologiaan tai terveydenhoitoon.<ref name="hs" /> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
==Aiheesta muualla== |
|||
* [http://www.luomus.fi/seurannat/fenologia/ Luonnontieteellinen keskusmuseo] |
|||
* [http://www.metla.fi/metinfo/fenologia/ Metinfo] |
|||
* [http://www.kevatseuranta.fi/ Luonto-Liiton kevätseuranta] |
|||
* [http://www.naturescalendar.org.uk/ The nature's calendar survey] {{en}} |
|||
{{tynkä/Biologia}} |
{{tynkä/Biologia}} |
||
Versio 6. lokakuuta 2012 kello 13.07
Fenologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden toiminnan ja käyttäytymisen vuodenaikaista ja vuosittaista vaihtelua. [1] Siinä tutkitaan toistuvien biologisten vaiheiden ajoittumista sekä niiden syitä ja seurauksia.[2] Tiedot kiinnostavat esimerkiksi kasvi- ja eläintieteilijöitä, maataloustutkijoita ja metsänkasvattajia sekä siitepölyallergian yleisyyden takia jopa kansanterveystieteilijöitä.[2] Esimerkkejä fenologisesta tutkimuksesta ja tiedonkeruusta Suomessa ovat Luonto-Liiton järjestämä kevätseuranta tai eri muuttolintulajien keväisen saapumisajan seuranta.
Luonnon ilmiöitä on seurattu ja kirjattu muistiin Euroopassa jo 1600-luvulla, japanissa ja Kiinassa jo aikaisemminkin.[2] Fenologian ala kukoisti 1800-luvulla, kun tietoja tarvittiin varsinkin maataloustuotannon kehittämiseen.[2] Alan merkitystä vähäteltiin välillä, mutta se lähti uuteen nousuun, kun ilmaston on ennustettu lämpenevän nopeasti.[2]
Nykyään tietokoneita ja tekniikkaa käytetään apuna myös fenologiassa. Satelliittien avulla seurataan kasvipeitteen vihertymistä, vaikka kuvat eivät osaakaan erotella eri kasvilajeja.[2] Haasteena alalla on sellaisten matemaattisten mallien teko, jotka osaavat kytkeä biologiset vaiheet ja sääilmiöt toisiinsa ja luonnon kiertoon.[2] Mallintamisessa ei olla vielä päästy niin pitkälle, että malleja voitaisiin soveltaa laajemmin agronomiaan, ekologiaan tai terveydenhoitoon.[2]