Gustaf Strengell

Gustaf Strengell (30. toukokuuta 1878 Kymi – 22. elokuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja arkkitehtuurikriitikko.

Strengellin vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori, piirilääkäri Gustaf Wilhelm Strengell ja Maria Lundberg. Hän pääsi ylioppilaaksi 1896 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1899, maisteriksi 1900 ja arkkitehdiksi 1902.

Strengell toimi vuonna 1903 Charles Harrison Townsendin arkkitehtitoimiston palveluksessa Lontoossa.

Strengell oli 1900-luvun alussa yhteistyössä arkkitehti Sigurd Frosteruksen kanssa. Hän kannattivat rationalismia ja vastustivat Suomessa silloin vallinnutta kansallisromanttista suuntausta. He aikoivat osallistua yhdessä vuonna 1904 Helsingin rautatieaseman suunnittelukilpailuun, mutta Strengell ei saanut osuuttaan valmiiksi määräpäivään mennessä ja niinpä kilpailuehdotuksen jätti Frosterus yksinään. Kilpailu ratkesi kuitenkin kansallisromanttista tyyliä edustaneen Eliel Saarisen ehdotuksen voittoon.

Strengell toimi Suomen taideteollisen yhdistyksen museon intendenttinä 1911–1918 ja yhdistyksen sihteerinä 1901–1918. Hän oli Suomen taideyhdistyksen gallerian intendenttinä 1914–1918 ja hän toimi lisäksi taideteollisten tuotteiden esittelijänä ja kauppiaana. Vuonna 1908 perustettiin Strengellin aloitteesta Ab Egna hem – Oma koti Oy niminen yhtiö joka rakensi Tapanilassa ja myöhemmin Kulosaaressa paikallisilta maanhankintayhtiöiltä Puistokylä Oy:ltä ja Ab Brändö Villastadilta ostamilleen palstoille omakotitaloja jotka myytiin sitten vähittäismaksulla ostajille.

Rakennuksia

• Villa Nissen, toimi myöhemmin tasavallan presidentin virka-asuntona Tamminiemi-nimellä. Helsinki 1903 (yhdessä Sigurd Frosteruksen kanssa)
• Villa Marokko, Kokkolan Kast-Koiviston huvila-alue 1906 (suunniteltu Kokkolan kaupunginlääkärinä toimineelle veljelle Alarik Strengellille)
• Sähkölaitoksen talo, Kokkola. (yhdessä Sigurd Frosteruksen kanssa)
• Lappeenrannan kylpylä, Lappeenranta 1915
• Ilmilinna, kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin taiteilijakoti Köyliössä (1905)

Kirjallista tuotantoa

• Arkitektur : : en stridsskrift våra motståndare tillägnad : i anledning af stationshusfrågan några betraktelser öfver rådande förhållanden inom vår byggnadskonst. Euterpe, Helsingfors 1904 (yhdessä Sigurd Frosteruksen kanssa)
• Finska mästare : : Edelfelt, Järnefelt, Galle´n : en gruppbild. Helios, Helsingfors 1906 (suomeksi nimellä Suomalaisia taiteilijamestareita : Edelfelt, Galle´n, Järnefelt : ryhmäkuva, Otava 1906)
• Staden som konstverk : en inblick i historisk stadsbyggnadskonst. Holger Schildt, Helsingfors 1922 (suomeksi nimellä Kaupunki taideluomana : silmäys historialliseen kaupunkirakennustaiteeseen, Otava 1923)
• Hemmet som konstverk : en framställning av inredningskonstens grundprinciper. Holger Schildt, Helsingfors 1923 (suomeksi nimellä Koti taideluomana : esitys sisustustaiteen alkuperusteista, Otava 1923)
• Den nya annonsen : en studie av den moderna reklamens väsen. Holger Schildt, Helsingfors 1924 (suomeksi nimellä Nykyajan ilmoitusreklaami : sen luonne ja vaikutuskeinot, Otava 1924)
• Byggnaden som konstverk : En skissering av arkitehturens uttrycksmedel. Holger Schildt, Helsingfors 1928 (suomeksi nimellä Rakennus taideluomana : luonnos arkkitehtuurin ilmaisukeinoista, Otava 1929)
• En bok om boken. Tilgmann, Helsingfors 1931 (suomeksi nimellä Kirja kirjasta, Tilgmann Oy 1932)
• Miten sisustan kotini kotimaisin esinein? : käsikirja. WSOY 1933
• När jag kunnat bli artist och andra pikareska hågkomster; teckningar av Signe Hammarsten-Jansson. Söderström 1934

Lähteet

• Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961
• Annikki Wiirilinna: Kokkolinna ja muut jugend-talot, Kokkola 22.10.1981
• Answers.com: Gustaf Strengell
• Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 721