Helmut Schmidt

Helmut Schmidt
[[Tiedosto:|250px|]]
Saksan liittokansleri
16. toukokuuta 1974 – 1. lokakuuta 1982
Presidentti	Gustav Heinemann (1974) Walter Scheel (1974–1979) Karl Carstens (1979–1982)
Edeltäjä	Willy Brandt
Seuraaja	Helmut Kohl
Henkilötiedot
Syntynyt	23. joulukuuta 1918 Hampuri,Saksan keisarikunta
Ammatti	ekonomisti
Puoliso	Loki Schmidt
Tiedot
Puolue	SPD
Uskonto	luterilainen
[[Tiedosto:|150x90px|Nimikirjoitus]] Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Helmut Heinrich Waldemar Schmidt (s. 23. joulukuuta 1918 Hampuri) on saksalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko. Schmidt oli Saksan liittotasavallan puolustusministeri vuodesta 1969 vuoteen 1972, talousministeri vuonna 1972, valtionvarainministeri vuodesta 1972 vuoteen 1974 ja liittokansleri vuodesta 1974 vuoteen 1982.

Varhainen toiminta

Helmut Schmidt opiskeli ”Lichtwark-Schule” -koulussa Hampurissa. Schmidt oli toisessa maailmansodassa tavanomaisesti ensin vuoden työpalvelussa ja sodan ajan Saksan armeijan palveluksessa. Schmidt palveli Bremenin ilmapuolustuksessa. Vuonna 1942 hän palasi itärintamalta palveluun Luftwaffen siviilihuolto-organisaatiossa (Reichsluftfahrtministerium) ja meni samana vuonna naimisiin Hannelore ”Loki” Glaserin kanssa. Joulukuusta 1944 hän palveli länsirintamalla tykistössä yliluutnanttina, mikä myös jäi hänen sotilasarvokseen. Hän oli brittien sotavankina vuoden 1945 huhtikuusta elokuuhun.

Schmidt sai vaimonsa Lokin kanssa pojan 1944, mutta lapsi oli vammainen ja kuoli jo 1945. Pari olisi halunnut perheestään monilapsisen, mutta Lokilla oli viisi keskenmenoa. Ainoastaan yksi tytär sai elää ja kasvaa aikuiseksi. Hän asuu Englannissa. Loki kuoli lokakuussa 2010 oltuaan naimisissa miehensä kanssa 68 vuotta.

Sodan jälkeen Schmidt alkoi opiskella Hampurissa. Vuonna 1946 hän liittyi SPD:een. Vuodesta 1947 vuoteen 1948 hän oli Saksan sosiaalidemokraattisen nuorisojärjestön (SDS) johtaja. Vuonna 1949 hän valmistui taloudellisten ja poliittisten tieteiden opinnoista (Diplom-Volkswirt).

Vuonna 1952 Schmidt työskenteli Karl Schillerin alaisuudessa Hampurin valtion hallinnossa. Hän työskenteli Hampurin paikallishallinnon taloudellis-poliittisella osastolla. Vuodesta 1952 vuoteen 1953 hän toimi liikennevirastossa. Vuosina 1961–1965 Hampurissa sisäministeri. Vuonna 1962 Hampuria koetteli tulva, jonka aikana Schmidt toimi tehokkaasti ja organisoidusti pelastustoimissa.

Poliitikko

Schmidt Helsingin ETYK-konferenssissa 1975.

Schmidt oli valittuna Saksan parlamenttiin (Bundestag) vuosina 1953–1961 ja 1965–1987. Vuonna 1967 hänestä tuli SPD:n varajohtaja.

Vuosina 1969–1972 Schmidt toimi puolustusministerinä, 1972–1974 valtiovarainministerinä, vuosina 1974–1982 liittokanslerina.

Schmidtista tuli liittokansleri Brandtin erottua vakoiluskandaalin vuoksi. Schmidtin ja Valéry Giscard d’Estaingin aloitteesta saivat 1975 alkunsa nykyään G8-huippukokouksina tunnetut tapaamiset. Vuonna 1975 hän oli myös allekirjoittamassa Helsingissä ETYK-päätösasiakirjaa, Helsingin sopimusta.

Schmidt säilytti kanslerinasemansa vuoden 1976 vaalien jälkeen koalitiohallituksessa FDP:n kanssa. Schmidtin kauteen kanslerina ajoittuu ns. ”Saksan syksynä” (1977) tunnettu terrorismiaalto.

Huolestuneena Neuvostoliiton Afganistanin miehityksestä ja SS-20-ohjuksista Schmidt teki ehdotuksen NATO:n ohjuksien lisäämisestä Euroopassa (ns. NATO-Doppelbeschluss), jollei Varsovan liitto luopuisi omistaan.

Schmidtin talous- ja puolustuspolitiikka aiheuttivat kuohuntaa FDP:ssä ja sosiaalidemokraattien vasemmistolaidassa. Syyskuussa 1982 neljä FDP:n ministeriä jätti hallituksen. Schmidtista tuli ainoa Liittotasavallan liittokansleri, joka on erotettu epäluottamuslauseella. CDU/CSU ja FDP valitsivat liittokansleriksi Helmut Kohlin.

Vuodesta 1983 alkaen Schmidt oli kanssapäätoimittajana viikkolehti Die Zeitissa. Bundestagista hän jäi 1986. Joulukuusta 1986 hän oli komiteassa, joka tuki EMUa ja Euroopan keskuspankin perustamista.

Palkintoja

• 1989 – Berliinin kunniapormestarin palkinto (Ehrenbürgerschaft)
• 1998 – Schleswig-Holsteinin osavaltion kunniakansalaisuus (Ehrenbürgerschaft)
• 2003 – Universität der Bundeswehr Hampurissa nimettiin Helmut-Schmidt-Universität-nimikseksi. Schmidtistä tuli yliopiston kunniatohtori.

Teoksia

Seuraavista Helmut Schmidtin teoksista ei liene yhtäkään suomennettu:

• Menschen und Mächte, 1987
• Deutschland und seine Nachbarn, Menschen und Mächte Teil 2, 1990
• Weggefährten, Erinnerungen und Reflexionen, 1996
• Die Allgemeine Erklärung der Menschenpflichten, 1997 (Mitarbeit)
• Globalisierung, Deutsche Verlags-Anstalt GmbH, Stuttgart, 1998
• Die Selbstbehauptung Europas, Perspektiven für das 21. Jahrhundert, Deutsche Verlags-Anstalt, Stuttgart München, 2000
• Die Mächte der Zukunft Gewinner und Verlierer in der Welt von morgen, Siedler Verlag, München 2004

Sitaatteja

• ”Wer Visionen hat, sollte zum Arzt gehen.”
  • - ”Sen, jolla on visioita, tulisi mennä lääkäriin.”
• ”In den grundlegenden Fragen muss man naiv sein. Und ich bin der Meinung, dass die Probleme der Welt und der Menschheit ohne Idealismus nicht zu lösen sind. Gleichwohl glaube ich, dass man zugleich realistisch und pragmatisch sein sollte.”
• ”Zwar kann der Politiker im Augenblick seines Handelns oder wenn er sein Handeln erklären und begründen muss, nicht gleichzeitig auch große Philosophie liefern. Aber sofern er ohne philosophisch-ethische Grundlage handelt, ist er in Gefahr, Fehler zu begehen. Er ist in Gefahr, in Opportunismus abzusinken. Er ist sogar in Gefahr, ein Scharlatan zu werden.”
• ”Heutzutage ist das wichtigste zu lernen, wie man andere Völker versteht. Und zwar nicht nur deren Musik, sondern auch ihre Philosophie, ihre Haltung, ihr Verhalten. Nur dann können sich die Nationen untereinander verstehen.”
• ”Die Vorstellung, dass eine moderne Gesellschaft in der Lage sein müsste, sich als multikulturelle Gesellschaft zu etablieren, mit möglichst vielen kulturellen Gruppen, halte ich für abwegig. Man kann aus Deutschland mit immerhin einer tausendjährigen Geschichte seit Otto I. nicht nachträglich einen Schmelztiegel machen.”
• ”Die Demokratie lebt vom Kompromiss. Wer keine Kompromisse machen kann, ist für die Demokratie nicht zu gebrauchen.”
  • ”Demokratia elää kompromissista. Se, joka ei pysty tekemään kompromisseja, ei ole demokratialle käyttökelpoinen.”