Ero sivun ”Pituuskasvu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän 87.93.55.142 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Pitke tekemään versioon. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Pituuskasvu''' on [[ihminen|ihmisen]] pituuden kasvamista. Pituuskasvu kestää syntymästä aikuisiän alkuun. Nopein pituuskasvu tapahtuu vauvaiällä ja varhaisesessa lapsuudessa (vuosien 0 ja 3 välillä), mutta toinen nopea vaihe eli [[murrosikä|murrosiän]] [[kasvupyrähdys]] tapahtuu vasta yleensä vuosien 10-17-välillä. Kasvupyrähdyksen alkaminen on yksilöllistä ja sen alkaminen yksilöiden välillä vaihtelee usealla vuodella, tytöillä se tosin ajoittuu keskimäärin kahta vuotta |
'''Pituuskasvu''' on [[ihminen|ihmisen]] pituuden kasvamista. Pituuskasvu kestää syntymästä aikuisiän alkuun. Nopein pituuskasvu tapahtuu vauvaiällä ja varhaisesessa lapsuudessa (vuosien 0 ja 3 välillä), mutta toinen nopea vaihe eli [[murrosikä|murrosiän]] [[kasvupyrähdys]] tapahtuu vasta yleensä vuosien 10-17-välillä. Kasvupyrähdyksen alkaminen on yksilöllistä ja sen alkaminen yksilöiden välillä vaihtelee usealla vuodella, tytöillä se tosin ajoittuu keskimäärin kahta vuotta aikaisemmaksi kuin poikien, ollen huipussaan jo keskimäärin noin 12,5- vuotiaana, kun taas pojilla kasvun huippu osuu keskimäärin noin 14,5 vuoden ikään. Kasvupyrähdys kestää pari vuotta, jonka jälkeen pituuskasvu nopeassa tahdissa hidastuu ja päättyy. Kasvupyrähdyksen alussa murrosikäisellä on yleensä valtavan kova tarve saada ravintoa. Murrosiässä nuori voi kasvaa yli 10 cm vuoden aikana. Varhaiskasvun ja murrosiän välille jää pidempi hitaampi kasvuvaihe, jolloin lapsi kasvaa tasaisesti 4-7 cm vuodessa. Liiallinen pituuskasvu voi olla haitallista, sillä se voi aiheuttaa ryhtihäiriöitä. Pituuskasvu voi hidastua liian vähäisestä ravinnon saannista. Pituuskasvu on yleensä perinnöllistä. |
||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 1. lokakuuta 2012 kello 17.36
Pituuskasvu on ihmisen pituuden kasvamista. Pituuskasvu kestää syntymästä aikuisiän alkuun. Nopein pituuskasvu tapahtuu vauvaiällä ja varhaisesessa lapsuudessa (vuosien 0 ja 3 välillä), mutta toinen nopea vaihe eli murrosiän kasvupyrähdys tapahtuu vasta yleensä vuosien 10-17-välillä. Kasvupyrähdyksen alkaminen on yksilöllistä ja sen alkaminen yksilöiden välillä vaihtelee usealla vuodella, tytöillä se tosin ajoittuu keskimäärin kahta vuotta aikaisemmaksi kuin poikien, ollen huipussaan jo keskimäärin noin 12,5- vuotiaana, kun taas pojilla kasvun huippu osuu keskimäärin noin 14,5 vuoden ikään. Kasvupyrähdys kestää pari vuotta, jonka jälkeen pituuskasvu nopeassa tahdissa hidastuu ja päättyy. Kasvupyrähdyksen alussa murrosikäisellä on yleensä valtavan kova tarve saada ravintoa. Murrosiässä nuori voi kasvaa yli 10 cm vuoden aikana. Varhaiskasvun ja murrosiän välille jää pidempi hitaampi kasvuvaihe, jolloin lapsi kasvaa tasaisesti 4-7 cm vuodessa. Liiallinen pituuskasvu voi olla haitallista, sillä se voi aiheuttaa ryhtihäiriöitä. Pituuskasvu voi hidastua liian vähäisestä ravinnon saannista. Pituuskasvu on yleensä perinnöllistä.