Ero sivun ”Erkki Paavolainen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkin korjaus
+linkki
Rivi 1: Rivi 1:
'''Erkki Paavolainen''' ([[17. toukokuuta]] [[1890]] [[Kivennapa]] – [[18. maaliskuuta]] [[1960]] [[Helsinki]]) oli kouluneuvos ja [[kansanopisto]]n johtaja joka toimi [[kokoomus|kokoomuksen]] kansanedustajana ja ministerinä.
'''Erkki Paavolainen''' ([[17. toukokuuta]] [[1890]] [[Kivennapa]] – [[18. maaliskuuta]] [[1960]] [[Helsinki]]) oli kouluneuvos ja [[kansanopisto]]n johtaja joka toimi [[kokoomus|kokoomuksen]] kansanedustajana ja ministerinä.


Paavolaisen vanhemmat olivat maakauppias ''Pietari Paavolainen'' ja ''Maria Kääpä''. Hän pääsi ylioppilaaksi [[1908]] ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon [[1915]] ja kauppakoulunopettajan tutkinnon [[1916]]. Paavolainen oli [[Karjala (lehti)|Karjala]]-lehden päätoimittajana [[1917]]–[[1920]], [[1944]]–[[1952]] ja [[1954]]–[[1955]] sekä lehden avustavana toimittajana [[1953]]–[[1960]]. Hän oli [[Viipuri]]n työväenopiston vt. johtajana [[1919]]–[[1920]], Kokoomuksen [[Viipurin lääni]]n piirisihteerinä [[1919]] sekä [[Uusikirkko|Uudenkirkon]], myöhemmin [[Kanneljärvi|Kanneljärven]] kansanopiston johtajana ja yhteiskunnallisten aineiden opettajana vuosina [[1920]]–[[1953]].
Paavolaisen vanhemmat olivat [[maakauppa|maakauppias]] ''Pietari Paavolainen'' ja ''Maria Kääpä''. Hän pääsi ylioppilaaksi [[1908]] ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon [[1915]] ja kauppakoulunopettajan tutkinnon [[1916]]. Paavolainen oli [[Karjala (lehti)|Karjala]]-lehden päätoimittajana [[1917]]–[[1920]], [[1944]]–[[1952]] ja [[1954]]–[[1955]] sekä lehden avustavana toimittajana [[1953]]–[[1960]]. Hän oli [[Viipuri]]n työväenopiston vt. johtajana [[1919]]–[[1920]], Kokoomuksen [[Viipurin lääni]]n piirisihteerinä [[1919]] sekä [[Uusikirkko|Uudenkirkon]], myöhemmin [[Kanneljärvi|Kanneljärven]] kansanopiston johtajana ja yhteiskunnallisten aineiden opettajana vuosina [[1920]]–[[1953]].


Paavolainen toimi [[Karjalan kulttuurirahasto]]n sihteerinä ja asiamiehenä [[1923]]–[[1960]] sekä [[Karjalan liitto|Karjalan liiton]] toiminnanjohtajana [[1940]]–[[1942]] ja liiton sanomalehtisihteerinä [[1942]]–[[1944]]. Paavolainen oli päätoimittajana [[Nuorisoseura]]-lehdessä vuodesta [[1917]] lähtien, [[Karjalan Aamu]] -lehdessä [[1942]]–[[1960]], ja [[Kansanopistolehti|Kansanopistolehdessä]] [[1955]]–[[1960]]. Hän oli myös Palautetun alueen neuvottelukunnan sihteerinä ja Suomenlahden rannikon huoltoalueen, Karjalan asiain ja Siirtoväenasiain neuvottelukunnan jäsenenä.
Paavolainen toimi [[Karjalan kulttuurirahasto]]n sihteerinä ja asiamiehenä [[1923]]–[[1960]] sekä [[Karjalan liitto|Karjalan liiton]] toiminnanjohtajana [[1940]]–[[1942]] ja liiton sanomalehtisihteerinä [[1942]]–[[1944]]. Paavolainen oli päätoimittajana [[Nuorisoseura]]-lehdessä vuodesta [[1917]] lähtien, [[Karjalan Aamu]] -lehdessä [[1942]]–[[1960]], ja [[Kansanopistolehti|Kansanopistolehdessä]] [[1955]]–[[1960]]. Hän oli myös Palautetun alueen neuvottelukunnan sihteerinä ja Suomenlahden rannikon huoltoalueen, Karjalan asiain ja Siirtoväenasiain neuvottelukunnan jäsenenä.

Versio 30. syyskuuta 2012 kello 19.45

Erkki Paavolainen (17. toukokuuta 1890 Kivennapa18. maaliskuuta 1960 Helsinki) oli kouluneuvos ja kansanopiston johtaja joka toimi kokoomuksen kansanedustajana ja ministerinä.

Paavolaisen vanhemmat olivat maakauppias Pietari Paavolainen ja Maria Kääpä. Hän pääsi ylioppilaaksi 1908 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1915 ja kauppakoulunopettajan tutkinnon 1916. Paavolainen oli Karjala-lehden päätoimittajana 19171920, 19441952 ja 19541955 sekä lehden avustavana toimittajana 19531960. Hän oli Viipurin työväenopiston vt. johtajana 19191920, Kokoomuksen Viipurin läänin piirisihteerinä 1919 sekä Uudenkirkon, myöhemmin Kanneljärven kansanopiston johtajana ja yhteiskunnallisten aineiden opettajana vuosina 19201953.

Paavolainen toimi Karjalan kulttuurirahaston sihteerinä ja asiamiehenä 19231960 sekä Karjalan liiton toiminnanjohtajana 19401942 ja liiton sanomalehtisihteerinä 19421944. Paavolainen oli päätoimittajana Nuorisoseura-lehdessä vuodesta 1917 lähtien, Karjalan Aamu -lehdessä 19421960, ja Kansanopistolehdessä 19551960. Hän oli myös Palautetun alueen neuvottelukunnan sihteerinä ja Suomenlahden rannikon huoltoalueen, Karjalan asiain ja Siirtoväenasiain neuvottelukunnan jäsenenä.

Paavolainen oli kokoomuksen kansanedustajana Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä vuosina 19241926, 19291932 ja 19361944 sekä Kymen läänin itäisestä vaalipiiristä 19451948 ja Kymen läänin vaalipiiristä 19481950. Hän oli sosiaaliministerinä Sunilan II hallituksessa 1932. Paavolainen oli myös presidentin valitsijamiehenä vuosien 1931, 1937, 1940 ja 1943 presidentinvaaleissa. Kunnallispolitiikassa hän oli mukana Viipurin läänin Uudenkirkon kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana ja Kanneljärven kunnanvaltuuston jäsenenä.

Paavolainen sai kouluneuvoksen arvonimen 1950.

Teoksia

  • Sosialistiemme isänmaanpetos ja kansainvälinen sosialidemokratia. Karjalan kansalaisliitto, Viipuri 1918
  • Karjalan kannaksen kysymyksiä. Otava 1921
  • Uudenkirkon kansanopisto 1894-1914-1924 / toimittanut Erkki Paavolainen. Uudenkirkon kansanopisto 1925
  • Talvikausi kansanopistossa / toimittanut Erkki Paavolainen. 1925
  • Karjalan kannas-Suomen lukko. Itsenäisyyden liitto 1928
  • Matkustakaa Kannakselle. Suomen rajaseutuyhdistys 1930
  • Kannaksen pakkorauha: entisten lahjoitusmaiden yhteismetsäkysymyksen loppuvaihe. Lahjoitusmaatalonpoikien toimikunta, Viipuri 1935
  • Etelä-Karjalan nuorisoseuraliikkeen historia Osa 1: Vuodet 1890–1917 / toimituskunta: Paavo Montonen, Erkki Paavolainen, ym. Etelä-Karjalan nuorisoseura, Kerava 1943
  • Etelä-Karjalan nuorisoseuraliikkeen historia Osa 2: Vuodet 1918–1950 / toimituskunta: Paavo Montonen, Erkki Paavolainen, ym. Etelä-Karjalan nuorisoseura, Imatra 1950
  • Sanomalehti Karjalan kohtaloita 1904–1954. Karjalan kirjapaino, Lahti 1954
  • Kanneljärven kansanopisto: Vihdin vuodet 1940–1953. Kanneljärven kansanopiston toveriliitto 1955
  • Oravan tehtaat: piirteitä 30-vuotisesta toiminnasta. Oravan tehtaat, Riihimäki 1957
  • Unto Seppänen kotiseutunsa kuvaajana. Otava 1957
  • Sellainen oli Karjala: luovutetun alueen vaiheita. Otava 1958

Lähteet

Edeltäjä:
Edvard Kilpeläinen
Suomen sosiaaliministeri
1932
Seuraaja:
Kalle Lohi