Ero sivun ”Viraltapano” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Neljässä edellisessä tilanteessa viraltapano on seuraamuksena harkinnanvarainen ja kahdessa törkeimmässä pakollinen.<ref name=tilastokeskus/> |
Neljässä edellisessä tilanteessa viraltapano on seuraamuksena harkinnanvarainen ja kahdessa törkeimmässä pakollinen.<ref name=tilastokeskus/> |
||
Vuoteen 1969 saakka virkamies voitiin viraltapanon lisäksi, rikoslain 2. luvun 11. pykälän mukaan, tuomita ''maan palvelukseen kelpaamattomaksi'' vähintään yhdeksi ja enintään 15 vuodeksi. Tämä tarkoitti sitä, että henkilöä ei voitu kyseisen ajan kuluessa nimittää tai valita mihinkään sellaiseen virkaan, toimeen tai tehtävään, jonka haltija oli rikoslain 2. luvun 14. pykälän mukaan virkamies. <ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 5. Helsinki: Otava, 1963. </ref> |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 19. syyskuuta 2012 kello 08.27
Viraltapano on Suomessa virkamiehelle tuomittava erityisrangaistus. Sitä ei koskaan tuomita ainoana rangaistuksena.[1]
Jos virkamies, julkista luottamustehtävää hoitava henkilö tai julkista valtaa käyttävä henkilö tuomitaan elinkaudeksi vankeuteen, hänet on myös tuomittava pantavaksi viralta. Viraltapano on tuomittava myös, jos tällainen henkilö tuomitaan vähintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen, ellei tuomioistuin katso hänen sopivan edelleen virkamieheksi tai hoitamaan julkista tehtävää. Jos henkilö tuomitaan kahta vuotta lyhyemmäksi ajaksi tahallisesta rikoksesta, hänet voidaan tuomita myös viraltapantavaksi, mikäli oikeus katsoo, ettei hän sovi virkamieheksi tai hoitamaan julkista tehtävää. Yleisillä vaaleilla valittua julkisyhteisön edustajiston jäsentä ei kuitenkaan saa tällä perusteella tuomita pantavaksi viralta tehtävästään. Näissä tapauksissa viraltapano käsittää sen viran ja julkisen tehtävän tai niiden virkojen ja julkisten tehtävien menettämisen, jotka tuomitulla tuomitsemishetkellä on.[1]
Suppeampana viraltapano on mainittu useimpien virkarikosten (rikoslaki 40. luku) lisärangaistuksena, jolloin se käsittää sen viran tai julkisen tehtävän menettämisen, jossa rikos tehtiin. Jos virkamies on siirtynyt uuteen vastaavanlaiseen virkaan, viraltapano käsittää tämän viran menettämisen.[1]
Neljässä edellisessä tilanteessa viraltapano on seuraamuksena harkinnanvarainen ja kahdessa törkeimmässä pakollinen.[1]
Vuoteen 1969 saakka virkamies voitiin viraltapanon lisäksi, rikoslain 2. luvun 11. pykälän mukaan, tuomita maan palvelukseen kelpaamattomaksi vähintään yhdeksi ja enintään 15 vuodeksi. Tämä tarkoitti sitä, että henkilöä ei voitu kyseisen ajan kuluessa nimittää tai valita mihinkään sellaiseen virkaan, toimeen tai tehtävään, jonka haltija oli rikoslain 2. luvun 14. pykälän mukaan virkamies. [2]