Ero sivun ”Raakkuäyriäiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ko:패충강 |
p r2.7.2+) (Botti lisäsi: zh:介形蟲 |
||
| Rivi 64: | Rivi 64: | ||
[[sl:Dvoklopniki]] |
[[sl:Dvoklopniki]] |
||
[[sv:Musselkräftor]] |
[[sv:Musselkräftor]] |
||
[[zh:介形蟲]] |
|||
Versio 17. syyskuuta 2012 kello 07.29
| Raakkuäyriäiset | |
|---|---|
 Raakkuäyriäisiä |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: |
Raakkuäyriäiset Ostracoda Latreille, 1802 |
| Alaluokat | |
|
|
| Katso myös | |
Raakkuäyriäiset (Ostracoda) ovat äyriäisiä, joilla on simpukan kuorta muistuttava kaksiosainen suojakuori, jonka mukaan ne ovat saaneet nimensä – ”raakku” on jokihelmisimpukan kansankielinen nimitys. Raakkuäyriäisiä tunnetaan pari tuhatta elävää lajia, fossiiliaineistossa kymmeniä tuhansia.
Raakkuäyriäiset ovat pieniä, tyypillisesti noin millimetrin kokoisia, mutta eri lajien välillä koko vaihtelee 0,2–30 mm. Kaksiosainen kuori on yläreunasta saranoitu ja koostuu kitiinistä. Jotkut lajit muodostavat kitiinikuoren päälle vielä kalkkikerroksen. Raakkuäyriäisillä on vähemmän raajoja kuin millään muulla äyriäisryhmällä; ruumiissa on vain kolme paria raajoja. Ne liikkuvat uimalla tuntosarviensa avulla.
Raakkuäyriäiset elävät pääasiassa pohjamutaan kaivautuneina. Useimpien lajien ravintoa ovat bakteerit, levät ja jätteet. Järvien rantavesissä raakkuäyriäisiä voi elää jopa 160 000 yksilöä neliömetrillä, yleensä joitakin tuhansia.
Lisääntyminen
Monet raakkuäyriäiset lisääntyvät partenogeneettisesti, joissakin lajeissa esiintyy myös koiraita. Joillakin lajeilla naaraat pitävät munat kuoren välissä, jolloin poikaset syntyvät elävinä.
Lähteet
- Luokittelu: ITIS
- Veikko Huhta: Suomen eläimet 5. Weilin+Göös, 1986. ISBN 951-35-2734-4.