Ero sivun ”Vasta-aine” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 58: Rivi 58:
* [[Immuunijärjestelmä]]
* [[Immuunijärjestelmä]]


==Lähteet==

{{Viitteet}}


[[Luokka:Vasta-aineet|*]]
[[Luokka:Vasta-aineet|*]]

Versio 14. syyskuuta 2012 kello 09.35

Vasta-aineet eli immunoglobuliinit ovat immuunijärjestelmään kuuluvia liukoisia glykoproteiineja, joiden avulla elimistö tunnistaa vieraita organismeja tai niiden osia. Jokainen vasta-aine tunnistaa tietyn antigeenin. Vasta-aineita syntetisoivat ja erittävät plasmasoluiksi muuntuneet immuunijärjestelmän B-lymfosyytit eli B-solut. Vasta-aineen esiasteet toimivat B-solujen reseptoreina. Aktivoituessaan B-solu alkaa tuottaa ja erittää reseptorinsa kaltaisia vasta-aineita.

Rakenne

Immunoglobuliinin rakenne

Immunoglobuliinit ovat Y:n muotoisia proteiineja, jotka koostuvat neljästä polypeptidiketjusta: kahdesta identtisestä kevytketjusta ja kahdesta identtisestä raskasketjusta, jotka kiinnittyvät toisiinsa rikkisilloilla. Vasta-aine voi koostua yhdestä tai useammasta immunoglobuliinista.

Sekä raskasketjuissa että kevytketjuissa on yksi variaabeli domeeni. Kevytketjussa on lisäksi yksi vakiodomeeni ja raskasketjussa kolme. Variaabelit domeenit vastaavat antigeenien tunnistuksesta. Niiden monimuotoisuus selittää myös sen, miten on mahdollista, että immunoglobuliinit ovat spesifisiä, mutta elimistö pystyy kuitenkin tunnistamaan lukuisan määrän vieraita partikkeleita.

Kevytketjut

Kevytketjut koostuvat variaabelista domeenista (VL), vakiodomeenista (CL) ja nämä J-segmentistä (joining, liittävä). J-segmentti koodaa kolmentoista aminohapon aluetta kevytketjussa. Kevytketjujen geeniperheitä on kaksi, κ ja λ.

Ihmisen perimän κ-perheessä on 76 eri variaabelia geeniä, 5 eri J-segmenttiä, ja 1 vakiogeeni. λ-perheessä on noin 300 variaabelia geeniä, ja noin 6 JC-geeniparia.

Raskasketjut

Raskasketjut muodostuvat pääasiassa variaabelista domeenista (VH) ja kolmesta vakiodomeenista (CH). Näiden välissä on lisäksi J-segmentti ja D-segmentti (diversity, monipuolisuus).

Isotyypit

Immunoglobuliinit (Ig) jaetaan isotyyppeihin (luokkiin) niiden raskasketjujen vakiodomeenien mukaan. Isotyyppejä on viisi: IgG, IgA, IgM, IgD ja IgE. Näitä vastaavat raskasketjut ovat γ, α, μ, δ ja ε.

Nisäkkäiden vasta-aineiden isotyypit
Nimi Tyyppi Kuvaus Vasta-aineen kompleksi
IgA 2 Esiintyy limakalvoilla, kuten suolessa ja hengityselimissä. [1] Esiintyy myös syljessä, kyynelissä ja rintamaidossa. Some antibodies form complexes that bind to multiple antigen molecules.
IgD 1 Toimii pääasiassa antigeenin vastaanottajana B-soluissa jotka eivät ole altistuneet antigeeneille.[2] Sen on osoitettu aktivoivan basophils ja syöttösoluja tuottamaan antimikrobiologisia tekijöitä.[3]
IgE 1 Sitoutuu allergeeniin ja laukaisee histamiinin syöttösolusta ja basophilsta, ja on mukana allerkiassa. Suojaa myös loismadoilta.[4]
IgG 4 In its four forms, provides the majority of antibody-based immunity against invading pathogens.[4] The only antibody capable of crossing the placenta to give passive immunity to fetus.
IgM 1 Expressed on the surface of B cells (monomer) and in a secreted form (pentamer) with very high avidity. Eliminates pathogens in the early stages of B cell mediated (humoral) immunity before there is sufficient IgG.[4][2]

IgG on immunoglobuliineista yleisin. Se esiintyy monomeerisenä. IgG voi kulkeutua istukan läpi ja suojella sikiötä, kun sen oma immuunijärjestelmä ei vielä ole kehittynyt.

Lymfosyytit ilmentävät yleensä vain yhtä isotyyppiä kerrallaan, mutta joissain tapauksissa solun isotyyppi saattaa muuttua solunjakautumisen yhteydessä.

Monimuotoisuus

Nisäkkäät voivat tuottaa 106–108 erilaista vasta-ainemolekyyliä. Geneettinen monimuotoisuus selittää tästä vain murto-osan.

VDJ-rekombinaatio

V- D- ja J-geenisekvenssien päissä on konservoituneita nukleotidisekvenssejä, joiden kohdalta geenisegmentit yhdistetään. Yhdistämisen yhteydessä entsyymit poistavat ja lisäävät nukleotideja yhdistymiskohtaan, mikä luo vaihtelua vasta-aineisiin. VJ-yhdistymiskohta on osa antigeeniä sitovaa kohtaa ja osallistuu kontaktien luomiseen kevyt- ja raskasketjun välillä. (Jos lisättyjen nukleotidien määrä ei ole jaettu kolmella, geenin lukukehys muuttuu ja geeniä ei voi ekspressoida.)

Somaattiset mutaatiot

Vasta-aineiden monimuotoisuuden takana on myös somaattisia mutaatioita, joita tapahtuu B-solujen klonaalisen lisääntymisen yhteydessä. Somaattinen mutaatio kohdistuu joka 1000:een DNA:n emäkseen. Somaattisen mutaation ansiosta puolet alkuperäisen solun jälkeläisistä kantaa mutaatiota.

Katso myös

Lähteet

  1. Underdown B, Schiff J (1986). "Immunoglobulin A: strategic defense initiative at the mucosal surface". Annu Rev Immunol 4 (1): 389–417. doi:10.1146/annurev.iy.04.040186.002133. PMID 3518747. 
  2. a b Geisberger R, Lamers M, Achatz G (2006). "The riddle of the dual expression of IgM and IgD". Immunology 118 (4): 060526021554006––. doi:10.1111/j.1365-2567.2006.02386.x. PMID 16895553. 
  3. Chen K, Xu W, Wilson M, He B, Miller NW, Bengtén E, Edholm ES, Santini PA, Rath P, Chiu A, Cattalini M, Litzman J, B Bussel J, Huang B, Meini A, Riesbeck K, Cunningham-Rundles C, Plebani A, Cerutti A (2009). "Immunoglobulin D enhances immune surveillance by activating antimicrobial, proinflammatory and B cell-stimulating programs in basophils". Nature Immunology 10 (8): 889–898. doi:10.1038/ni.1748. PMID 19561614. 
  4. a b c Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Pier ei löytynyt

Malline:Link FA Malline:Link GA

Malline:Link FA

Malline:Link GA

Malline:Link FA