Kirsi Kunnas

Kirsi Kunnas
Kirsi Kunnas huhtikuussa 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt	14. joulukuuta 1924 Helsinki, Suomi
Kansalaisuus	Suomi
Ammatti	runoilija, lastenkirjailija, kääntäjä
Lapset	Martti Syrjä, Mikko Syrjä
Kirjailija
Esikoisteos	Villiomenapuu (1947)
Palkinnot
Valtion kirjallisuuspalkinto 1957, 1975, 1980, 1987 Topelius-palkinto 1986, 1992 Taiteen akateemikko 2009 ym.
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Kirsi Marjatta Kunnas-Syrjä (s. 14. joulukuuta 1924 Helsinki) on suomalainen akateemikko, runoilija, lastenkirjailija ja suomentaja.

Elämä ja ura

Kunnaksen vanhemmat Wäinö ja Sylvi Kunnas olivat kuvataiteilijoita, jotka kuuluivat Tulenkantajiin, ja hänen lapsuudenkodissaan vallitsi boheemi ilmapiiri. Kunnaksen isä kuoli vain 32-vuotiaana, ja isäpuoli oli taidekriitikko. Koulusta päästyään Kirsi Kunnas opiskeli ensin vuoden Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa (nyk. Kuvataideakatemia, toimi tuolloin Ateneumissa), mutta alkoi sitten harrastaa runoutta ja työskenteli WSOY:llä. Hän on naimisissa kirjailija Jaakko Syrjän kanssa. Heidän poikiaan ovat Eppu Normaali -yhtyeen muusikot Martti ja Mikko Syrjä. Kunnas asuu nykyisin osan vuotta Tampereella ja osan Ylöjärvellä.

Kunnaksen esikoisteos, runokokoelma Villiomenapuu ilmestyi 1947. Seuraavat, 1950-luvulla ilmestyneet runokokoelmat Uivat saaret, Tuuli nousee ja Vaeltanut edustavat Suomen lyriikan modernismia. Kuten monet muutkin saman kauden runoilijat, myös Kunnas tunsi, ettei hän halua kirjoittaa samalta kielen ja ajatusten pohjalta kuin ennen sotaa julkaisseet runoilijat, vaan halusi luoda uuden runokielen. Hänen ensiesiintymisensä aikoihin loivat maineensa myös Aila Meriluoto, Eeva-Liisa Manner, Eila Kivikk'aho ja Anja Vammelvuo. Modernismin seuraava, 1950-luvun aalto toi sitten Haavikon ja Saarikosken.

Samoihin aikoihin Kunnas ryhtyi suomentamaan englannista lastenrunoja sekä Krylovin satuja. Ajoittain runsaskin kotimainen lastenrunous ei enää jaksanut kiinnostaa ylettömän opettavaisuutensa tai oudoksi käyneen moralisoinnin vuoksi. Kokoelmallaan Tiitiäisen satupuu (1956) Kunnas uudisti suomalaista lastenlyriikkaa hyvin merkittävästi. Hanhiemon (engl. Mother Goose) nonsense-perinne oli Kunnaksen yksi lähtökohta. Modernistinen kirjallisuuskäsitys on myös Tiitiäisen satupuun taustalla. Kunnas halusi irrottautua varhaisemman lastenrunouden ennalta-arvattavista loppusoinnuista ja opettavaisesta asenteesta. Hänen runonsa ovat täynnä kielellisiä leikkejä, huumoria ja satiiria, jotka puhuttelevat sekä aikuisia että lapsia.

Runoudessa Kunnas teki tavallaan saman kuin Tove Jansson saduissa: hän osasi suhtautua lapsiin vakavasti, vaativina lukijoina. 1980-luvulla Kirsi Kunnakselta ilmestyi runokokoelmat Kuun kuva metsässä, Kaunis hallayö ja Valoa kaikki kätketty. Kokoelma Puut kantavat valoa, runot 1947–1986 ilmestyi 1999, ja se sisältää koko Kunnaksen tähänastisen tuotannon lukuun ottamatta lasten runoja. Hänen runonsa ovat selkeitä ja kuulaita, ja niille on ominaista luonnonsymboliikka ja lähes minimalistinen kielenkäyttö.

Kunnaksen laaja tuotanto käsittää runoteoksia, satukirjoja, draamoja, käännöksiä, mm. Lewis Carrollia ja Federico García Lorcaa, ja tietokirjoja. Hänen teoksiaan on käännetty ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, unkariksi ja viroksi.

"Tiitiäisen" runoja tunnetaan myös lauluina (Ville ja Valle, Herra Piipoo). Suomen Kansallisteatterissa on esitetty lastennäytelmää Tiitiäisen satupuu, jonka ensi-ilta oli toukokuussa 2006.

Kirsi Kunnaksen tuotantoa

Runot

• Villiomenapuu (1947)
• Uivat saaret (1950)
• Tuuli nousee (1953)
• Vaeltanut (1956)
• Valikoima runoja (1958)
• Kuun kuva meissä (1980)
• Kaunis hallayö (1984)
• Valoa kaikki kätketty (1986)
• Puut kantavat valoa, runot 1947–1986 ja suomennoksia (1999)

Lastenrunot, lorut

• Hanhiemon iloinen lipas (The Tall Book of Mother Goose) Runot vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti riimitellyt Kirsi Kunnas (1956)
• Tiitiäisen satupuu (1956)
• Puupuu ja käpypilleri(1972)
• Hassut aakkoset (1975)
• Kani Koipeliinin kuperkeikat (1979)
• Sirkusjuttuja (2012)
• Tiitiäisen pippurimylly (1991)
• Tiitiäisen tuluskukkaro (2000)
• Tiitiäisen runolelu (2002)
• Tapahtui Tiitiäisen maassa (valikoima teoksista: Tiitiäisen satupuu, Tiitiäisen tarinoita, Puupuu ja Käpypoika, Sirkusjuttuja, Kani Koipeliinin kuperkeikat, Tiitiäisen pippurimylly, Tiitiäisen tuluskukkaro, Puut kantavat valoa, Tiitiäisen runolelu, 2004)
• Tuulimylly

Satukirjat, aapiset

• Tiitiäisen tarinoita (1957)
• Aikamme aapinen / laatinut Kirsi Kunnas ja työryhmä (1968)
• Aikamme lukukirja : 2–5 / laatinut Kirsi Kunnas ja työryhmä (1969–72)

Kuvakirjat

• Kuin kissat ja koirat (1967)
• Kutut kotona (1967)
• Pikku lemmikit (1967)
• Terveisiä Afrikasta (1967)
• Hau hau koiranpennut (1968)
• Kis kis kissanpennut (1968)
• Etelän eläimiä – Tiedätkö että. 1–6. Yhdessä Kyllikki Römanin kanssa (1969)
• Lintuystävämme – Tietoa linnuista. 1–6. Yhdessä Kyllikki Römanin kanssa (1969)
• Pohjolan eläimiä – Tarua ja totta. 1–6. Yhdessä Kyllikki Römanin kanssa (1969)

Suomennoksia

• The Tall Book of Mother Goose (Hanhiemon iloinen lipas, 1954)
• Peter Christen Asbjørnsen: Skrinet med det rare i (Merkillinen lipas, 1955)
• Tove Jansson: Vem ska trösta knyttet? (Kuka lohduttaisi Nyytiä? 1960)
• Astrid Lindgren: Skrållan och sjörövarna (Saariston lapset merirosvoina, 1968)
• Lewis Carroll: Alice's Adventures in Wonderland (Liisan seikkailut ihmemaassa, 1972, Eeva-Liisa Mannerin kanssa)
• Maurice Sendak: In the Night Kitchen (Mikko maitomies, 1972)
• Lewis Carroll: Through the Looking-Glass (Liisan seikkailut peilimaailmassa, 1974, Eeva-Liisa Mannerin kanssa)
• Federico García Lorca: Romancero gitano (Mustalaisromansseja, 1976)
• Kuka on nähnyt tuulen? Runoja ja satuja maailmalta (2010)

Palkinnot

• Valtion kirjallisuuspalkinto 1957, 1975, 1980, 1987
• Arvid Lydecken -palkinto 1973
• Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1957, 1972, 1986, 1991 ja 2000
• Topelius-palkinto 1986, 1992
• Suuren suomalaisen kirjakerhon palkinto 1990
• Hämeen läänin Tanssiva Ilves 1992
• Tirlittan-palkinto 1993
• Lastenkulttuurin valtionpalkinto 1996
• Pro Cultura Tavastica et Fennica 1998
• Alex Matson -palkinto 1998
• Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 2001
• Taiteen akateemikko 2009
• Väinö Linnan palkinto 2011

Aiheesta muualla

• Tampereen kaupunginkirjasto: Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta: Kirsi Kunnas
• Kirsi Kunnas haastattelussa, Kirjastokaista-video
• Suvi Ahola: Kunnas, Kirsi (1924—) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 17.4.2009. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.