Ero sivun ”Huliganismi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p vanha typo: Pussy Riot
Rivi 2: Rivi 2:
{{lähteetön}}'''Huliganismi''' on julkisilla paikoilla usein ryhmässä tapahtuvan häiriköinnin, väkivallan ja muun uhkaavan käytöksen nimitys. Huliganismi on usein tavoitteetonta väkivaltaa väkivallan vuoksi. Toisin kuin terrorismilla, huliganismilla ei välttämättä pyritä poliittisiin tai taloudellisiin päämääriin.
{{lähteetön}}'''Huliganismi''' on julkisilla paikoilla usein ryhmässä tapahtuvan häiriköinnin, väkivallan ja muun uhkaavan käytöksen nimitys. Huliganismi on usein tavoitteetonta väkivaltaa väkivallan vuoksi. Toisin kuin terrorismilla, huliganismilla ei välttämättä pyritä poliittisiin tai taloudellisiin päämääriin.


Huliganismi on yleensä mielletty epämääräiseksi käsitteeksi, ja sitä on harvoin laissa määritelty erikseen rangaistavaksi<ref name=IJI>Ira Jänis-Isokangas, Pussy Rio osui Venäjän kipupisteeseen, Helsingin Sanomat, 10.8.2012 s. A 2</ref>.
Huliganismi on yleensä mielletty epämääräiseksi käsitteeksi, ja sitä on harvoin laissa määritelty erikseen rangaistavaksi<ref name=IJI>Ira Jänis-Isokangas, Pussy Riot osui Venäjän kipupisteeseen, Helsingin Sanomat, 10.8.2012 s. A 2</ref>.


Väkivaltarikollisuuden ohella huliganismiin kuuluu usein omaisuusrikollista. Omaisuuteen kohdistuvaa huliganismia, jonka tarkoituksena on sen tuhoaminen, kutsutaan [[vandalismi]]ksi. Usein huligaanit ovat nuoria, syrjäytymisvaarassa olevia tai syrjäytyneitä miehiä, joille väkivalta toimii itsetehostuksen tai laumapsykologian välineenä: väkivalta on tapa ratkaista paikka nokkimisjärjestyksessä.
Väkivaltarikollisuuden ohella huliganismiin kuuluu usein omaisuusrikollista. Omaisuuteen kohdistuvaa huliganismia, jonka tarkoituksena on sen tuhoaminen, kutsutaan [[vandalismi]]ksi. Usein huligaanit ovat nuoria, syrjäytymisvaarassa olevia tai syrjäytyneitä miehiä, joille väkivalta toimii itsetehostuksen tai laumapsykologian välineenä: väkivalta on tapa ratkaista paikka nokkimisjärjestyksessä.

Versio 4. syyskuuta 2012 kello 23.13

FC Barcelonan stadionin edustalla oleva kyltti, joka kieltää tiettyjen esineiden tuomisen stadionin alueelle.

Huliganismi on julkisilla paikoilla usein ryhmässä tapahtuvan häiriköinnin, väkivallan ja muun uhkaavan käytöksen nimitys. Huliganismi on usein tavoitteetonta väkivaltaa väkivallan vuoksi. Toisin kuin terrorismilla, huliganismilla ei välttämättä pyritä poliittisiin tai taloudellisiin päämääriin.

Huliganismi on yleensä mielletty epämääräiseksi käsitteeksi, ja sitä on harvoin laissa määritelty erikseen rangaistavaksi[1].

Väkivaltarikollisuuden ohella huliganismiin kuuluu usein omaisuusrikollista. Omaisuuteen kohdistuvaa huliganismia, jonka tarkoituksena on sen tuhoaminen, kutsutaan vandalismiksi. Usein huligaanit ovat nuoria, syrjäytymisvaarassa olevia tai syrjäytyneitä miehiä, joille väkivalta toimii itsetehostuksen tai laumapsykologian välineenä: väkivalta on tapa ratkaista paikka nokkimisjärjestyksessä.

Huliganismi urheilussa

Usein huliganismiksi määritellään tiedotusvälineissä jalkapallonkannattajien käytöstä. Sen lisäksi huliganismia esiintyy maailmalla myös esimerkiksi rugby- ja krikettiotteluissa kannattajien keskuudessa. Huliganismin estämiseen käytetään runsaasti voimavaroja varsinkin kansainvälisten arvoturnauksien ja -ottelujen yhteydessä.

Huliganismi Venäjällä

Venäjällä huliganismi on määritelty rikoslaissa, ja taustalla on vuosien 1905 ja 1906 poliittiset levottomuudet. Siksi huliganismi ymmärrettiin neuvostovallan aikana nimenomaan poliittiseksi rikokseksi. Ensi kerran se kirjattiin rikoslakiin vuonna 1922, ja sen määritelmä oli niin laaja, että juovuksissa tehdyistä pikkurikkeistä voitiin määrätä jopa vuoden vankeustuomio. Neuvostoliiton aikaiset kaksi suurta huliganismiaaltoa vaikuttivat lain sisältöön. Ensimmäinen niistä sattui 1920-luvun puolivälissä, jolloin taustalla oli talous- ja sosiaalipoliittisia virheitä ja valtaeliitin sisäinen kamppailu. Huliganismia koskeva lakipykälä jaettiin kahtia, ja tavalliset kansalaiset saivat lievemmän tuomion kuin rikoksenuusijat ja neuvostovallan vastustajat. Toinen vaihe oli Stalinin kauden päätyttyä Nikita Hruštševin kaudella, jolloin pyrittiin turvaamaan yhteiskuntarauha, kun vankiloista ja työleireiltä oli vapautettu runsaat miljoona ihmistä.[1]

Kaksi Kauniaisten lukion abiturienttia tuomittiin vuonna 1984 törkeästä huliganismista vuoden työleirirangaistukseen, heidän uituaan alasti Pribaltiskaja-hotellin suihkulähteessä Leningradissa.[2]

Huliganismia on esiintynyt 2000-luvulla Venäjällä jalkapallo-otteluissa ja rasistisina levottomuuksina. Näihin nuorten miesten käyttäytymisiin ei kuitenkaan ole juuri puututtu. Valtiovallan herätti kuitenkin Pussy Riot -niminen performanssiryhmä, jonka käyttäytymisen valtiovalta koki uhkaavaksi, ja ryhmää on syytetty huliganismin vakavammasta muodosta.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. a b c Ira Jänis-Isokangas, Pussy Riot osui Venäjän kipupisteeseen, Helsingin Sanomat, 10.8.2012 s. A 2
  2. Suomalaispojat vuodeksi työleirille Neuvostoliitossa. Helsingin Sanomat, 14.4.1984.

Aiheesta muualla

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.