Ero sivun ”Peräpohjalaiset murteet” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 212.226.59.224 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Opa tekemään versioon. |
Täältähän on jäänyt osa kyseenalaisista muutoksista ja omasta tutkimuksesta välistä kumoamatta (ei murrealueiden nimiä anneta täällä maakunnan nimen mukaan, vaan murteiden nimet ovat ne mitkä ne ovat lähteissä) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
⚫ | |||
{{Tämä artikkeli|on siirrettävä nimelle '''lappilaismurteet''', sillä alueena on [[Lapin maakunta|Lappi]].}} |
|||
'''Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet''' ovat maantieteellisesti toiseksi laajin [[Suomen kieli|suomen kielen]] seitsemästä murrealueesta, heti [[savolaismurteet|savolaismurteiden]] jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko Suomen-puolisen [[Lapin lääni]]n sekä Pohjois-[[Ruotsi]]ssa ja -Norjassa puhutut suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi [[länsimurteet|länsimurteisiin]]. |
|||
Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään: |
|||
⚫ | |||
*[[Jällivaaran murteet]] |
|||
*[[Kemijärven murteet]] |
|||
*[[Kemin murteet]] |
|||
*[[Ruijan murteet]] |
|||
*[[Tornion murteet]] |
|||
Tornion murretta, jota puhutaan molemmin puolen [[Tornionjoki|Tornionjokea]] kutsutaan Ruotsin puolella yhdessä Jällivaaran murteiden kanssa [[meänkieli|meänkieleksi]] ja sillä on Ruotsissa tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa. |
|||
'''Lappilaismurteet''' tai ''peräpohjolaismurteet'' ovat [[savolaismurteet|savolaismurteiden]] jälkeen maantieteellisesti toiseksi laajin [[suomen kieli|suomen kielen]] seitsemästä [[suomen murteet|murrealue]]esta ja kuuluvat [[länsimurteet|länsimurteisiin]]. |
|||
⚫ | |||
[[Suomi|Suomessa]] lappilaismurteiden alue eli [[Kemin murteet|Kemin]], itäisen [[Tornion murteet|Tornion(joki)laakson]] ja [[Kemijärven murteet]] kattavat lähes koko [[Lapin maakunta|Lapin]]. |
|||
[[Ruotsi]]ssa [[Norrbotten]]in ja [[Lappi (Ruotsi)|Lapin]] itäosissa läntisen Tornionlaakson, [[Vittangi-Jukkasjärven murteet|Vittangi-Jukkasjärven]] ja [[Jällivaaran murteet|Jällivaaran murteita]] kutsutaan ''[[meänkieli|meänkieleksi]]'', jolla on tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa. |
|||
[[Norja]]n [[Finnmark|Ruija]]ssa puhuttavia Itä- ja Länsi-[[Ruijan murteet|Ruijan murteita]] pidetään ''kveenin kielenä''. |
|||
⚫ | |||
* itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet |
* itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet |
||
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
**''Mettän humina.'' |
**''Mettän humina.'' |
||
* jälkitavun vokaalien välinen h (vrt. [[ |
* jälkitavun vokaalien välinen h (vrt. [[Etelä-Pohjanmaan murre|eteläpohjalaiset murteet]]) |
||
**''saunhaan'' (ensimmäisen asteen metateesi) |
**''saunhaan'' (ensimmäisen asteen metateesi) |
||
**''sauhnaan'' (toisen asteen metateesi) |
**''sauhnaan'' (toisen asteen metateesi) |
||
Rivi 40: | Rivi 40: | ||
* verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa |
* verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
[[de:Peräpohjola-Dialekte]] |
[[de:Peräpohjola-Dialekte]] |
Versio 1. syyskuuta 2012 kello 23.19
Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko Suomen-puolisen Lapin läänin sekä Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa puhutut suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi länsimurteisiin.
Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään:
Tornion murretta, jota puhutaan molemmin puolen Tornionjokea kutsutaan Ruotsin puolella yhdessä Jällivaaran murteiden kanssa meänkieleksi ja sillä on Ruotsissa tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa.
Piirteet
- itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet
- Vuojen päästä. (=vuoden)
- Paan väri. (=padan)
- länsimurteiden mukaiset yleiskielen ts:n vastineet
- Mettän humina.
- jälkitavun vokaalien välinen h (vrt. eteläpohjalaiset murteet)
- saunhaan (ensimmäisen asteen metateesi)
- sauhnaan (toisen asteen metateesi)
- nn, mm, ll ja rr lyhentyneet joissain sanoissa
- huomena
- ymmärys
- v:n katoaminen labiaalivokaalin vierellä
- Hyä Roaniemi! (=Hyvä Rovaniemi!)
- omaleimaiset persoonapronominit
- Mie
- Sie
- Met
- Meän koira
- Tet
- Teän koira
- verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa