Ero sivun ”Peräpohjalaiset murteet” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 12057319, jonka teki 212.226.43.49 (keskustelu) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|on siirrettävä nimelle '''lappilaismurteet''', sillä alueena on [[Lapin maakunta|Lappi]].}} |
{{Tämä artikkeli|on siirrettävä nimelle '''lappilaismurteet''', sillä alueena on [[Lapin maakunta|Lappi]].}} |
||
[[Kuva:Suomen murteet.png|thumb|Lappilaismurteiden |
[[Kuva:Suomen murteet.png|thumb|Lappilaismurteiden entinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue)]] |
||
'''Lappilaismurteet''' tai ''peräpohjolaismurteet'' ovat [[savolaismurteet|savolaismurteiden]] jälkeen maantieteellisesti toiseksi laajin [[suomen kieli|suomen kielen]] seitsemästä [[suomen murteet|murrealue]]esta ja kuuluvat [[länsimurteet|länsimurteisiin]]. |
'''Lappilaismurteet''' tai ''peräpohjolaismurteet'' ovat [[savolaismurteet|savolaismurteiden]] jälkeen maantieteellisesti toiseksi laajin [[suomen kieli|suomen kielen]] seitsemästä [[suomen murteet|murrealue]]esta ja kuuluvat [[länsimurteet|länsimurteisiin]]. |
Versio 1. syyskuuta 2012 kello 16.51
Lappilaismurteet tai peräpohjolaismurteet ovat savolaismurteiden jälkeen maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta ja kuuluvat länsimurteisiin.
Suomessa lappilaismurteiden alue eli Kemin, itäisen Tornion(joki)laakson ja Kemijärven murteet kattavat lähes koko Lapin.
Ruotsissa Norrbottenin ja Lapin itäosissa läntisen Tornionlaakson, Vittangi-Jukkasjärven ja Jällivaaran murteita kutsutaan meänkieleksi, jolla on tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa.
Norjan Ruijassa puhuttavia Itä- ja Länsi-Ruijan murteita pidetään kveenin kielenä.
Piirteet
- itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet
- Vuojen päästä. (=vuoden)
- Paan väri. (=padan)
- länsimurteiden mukaiset yleiskielen ts:n vastineet
- Mettän humina.
- jälkitavun vokaalien välinen h (vrt. eteläpohjalaismurteet)
- saunhaan (ensimmäisen asteen metateesi)
- sauhnaan (toisen asteen metateesi)
- nn, mm, ll ja rr lyhentyneet joissain sanoissa
- huomena
- ymmärys
- v:n katoaminen labiaalivokaalin vierellä
- Hyä Roaniemi! (=Hyvä Rovaniemi!)
- omaleimaiset persoonapronominit
- Mie
- Sie
- Met
- Meän koira
- Tet
- Teän koira
- verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa