Ero sivun ”Hakunila” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
w |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
'''Hakunila''' ({{k-sv| Håkansböle}}) on yli 11 000 asukkaan kaupunginosa Itä-[[Vantaa]]lla. Sitä rajaavat lännessä [[Lahdenväylä]], etelässä [[Kehä III]], idässä [[Ojanko]] ja [[Sotunki]] sekä pohjoisessa [[Itä-Hakkila]]. Hakunilan keskus on korkealle mäelle 1970-luvulla syntynyt tiivis kerrostalo[[lähiö]], jota ympäröivät pientaloalueet sekä runsas luontoalue hiihtolatuineen. Hakunilassa on useita [[koulu]]ja, [[kirjasto]], [[kirkko (rakennus)|kirkko]], [[ostoskeskus]] ([[Hakunilan keskus]]) ja [[uimahalli]]. |
'''Hakunila''' ({{k-sv| Håkansböle}}) on yli 11 000 asukkaan kaupunginosa Itä-[[Vantaa]]lla. Sitä rajaavat lännessä [[Lahdenväylä]], etelässä [[Kehä III]], idässä [[Ojanko]] ja [[Sotunki]] sekä pohjoisessa [[Itä-Hakkila]]. Hakunilan keskus on korkealle mäelle 1970-luvulla syntynyt tiivis kerrostalo[[lähiö]], jota ympäröivät pientaloalueet sekä runsas luontoalue hiihtolatuineen. Hakunilassa on useita [[koulu]]ja, [[kirjasto]], [[kirkko (rakennus)|kirkko]], [[ostoskeskus]] ([[Hakunilan keskus]]) ja [[uimahalli]]. |
||
Hakunilan kaupunginosaan kuuluu myös Lahdenväylän ja Lahdentien välinen ''Kaskelan'' pientaloalue ja [[ |
Hakunilan kaupunginosaan kuuluu myös Lahdenväylän ja Lahdentien välinen ''Kaskelan'' pientaloalue ja [[Varikko|varikkoalue]]. Varikkojen paikalle suunnitellaan uutta Hakunilan keskustaa. |
||
==Hakunilan suuralue== |
==Hakunilan suuralue== |
||
Versio 31. elokuuta 2012 kello 14.12
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Hakunila (ruots. Håkansböle) on yli 11 000 asukkaan kaupunginosa Itä-Vantaalla. Sitä rajaavat lännessä Lahdenväylä, etelässä Kehä III, idässä Ojanko ja Sotunki sekä pohjoisessa Itä-Hakkila. Hakunilan keskus on korkealle mäelle 1970-luvulla syntynyt tiivis kerrostalolähiö, jota ympäröivät pientaloalueet sekä runsas luontoalue hiihtolatuineen. Hakunilassa on useita kouluja, kirjasto, kirkko, ostoskeskus (Hakunilan keskus) ja uimahalli.
Hakunilan kaupunginosaan kuuluu myös Lahdenväylän ja Lahdentien välinen Kaskelan pientaloalue ja varikkoalue. Varikkojen paikalle suunnitellaan uutta Hakunilan keskustaa.
Hakunilan suuralue
Hakunila toimii kaakkoisen Vantaan palvelukeskuksena. Hakunilan suuralueeseen (2007-) kuuluu seuraavat yhdeksän kaupunginosaa: Länsisalmi, Länsimäki, Ojanko, Vaarala, Hakunila, Rajakylä, Itä-Hakkila, Kuninkaanmäki ja Sotunki. Oheisessa kartassa kaupunginosa on esitetty punaisella ja suuralue ruskealla. Hakunilan suuralueella asuu 28 897 asukasta (1.1.2010).
Kaupungin sisäisessä palvelualuevertailussa Hakunilan alue erottuu muista alueista muun muassa seuraavilla kriteereillä:
- vuokra-asuntojen määrä suhteessa koko asuntokantaan on kaupungin suurin,
- ulkomaalaistaustaisia henkilöitä on suhteessa koko asukasmäärään eniten,
- koulutustaso on Vantaan alhaisin,
- yksinhuoltajaperheiden osuus perheistä on Vantaa korkein,
- toimeentulotukiasiakkaiden määrä on suhteellisesti Vantaan korkein
- työttömyysaste on Vantaan keskiarvoa korkeampi
Hakunilan alueella oli 1990-luvulla ja 2000-luvulle tultaessa kosolti erilaisia sosiaalisia ja etnisiä ongelmia. Kaupunki, poliisi ja alueen asukkaat ovat viime vuosikymmeneltä lähtien tehneet jatkuvasti yhteistyötä alueen ongelmien ratkaisemiseksi.
Historiaa ja kulttuuria
Yksi Vantaan alueen ensimmäisistä kylistä sijaitsi Kormuniitynojan laakson reunalla Hakunilanmäen itäpuolella. 1600-luvulla alueelle syntyi kaksi merkittävää kartanoa, Hakunilan ja Nissbackan kartanot, joiden entisillä mailla koko kaupunginosa nykyään sijaitsee.
Nimi Hakunila on suomenkielinen muoto vanhasta ruotsinkielisestä paikannimestä Håkansböle, joka oli käytössä ainakin jo 1500-luvulla, kirjoitettuna toisinaan myös Hokonsböle. Se on todennäköisesti ollut aun perin talon, mutta myöhemmin myös kylä nimenä. Nimi johtuu tuohon aikaan yleisestä miehen etunimestä Håkan tai Hokon. Vuoden 1540 maakirjoissa mainitaan kylän suurimman talon isäntänä Hokon Jönson. Nimen on kuitenkin arveltu olevan vanhempi ja johtuvan jostakusta hänen samannimisestä esi-isästään.[1] Håkan saattaa viitata myös seudulla runsaasti oleviin kukkuloihin, sillä sitä håkan vanhassa pohjoismaisessa nimistössä on merkinnyt.[2]
Hakunilan kartanon rakennukset omistaa nykyään Vantaan kaupunki; näihin kuuluvat jugendtyylinen päärakennus (Armas Lindgren 1905) sekä Ruotsin kuningas Kustaa III:n vierailun kunniaksi rakennettu mutterihuvimaja (1775). Nissbackan kartanon puistossa ja luonnonkivistä rakennetussa suuressa viljamakasiinissa on kuvanveistäjä Laila Pullisen pysyvä veistosnäyttely; itse Nissbackan kartanorakennus paloi 1935, ja sen rauniot ovat yhä nähtävissä. Hakunilantien eteläpäässä on Alan Fibin horoskooppiaiheinen meluaitaan maalattu ympäristöteos.
Hakunila-projekti
Kun Hakunilan ongelmat ja jengiriidat kärjistyivät suomalaisten ja somalialaisten välisiksi konflikteiksi ja tulivat valtakunnalliseen julkisuuteen syyskuussa 2000, poliisi ja kaupunki päättivät käynnistää kiinteämmän yhteistyöprosessin Hakunilan tilanteen selvittämiseksi ja rauhoittamiseksi. Hakunilan maahanmuuttajiin kohdennetut toimenpiteet eli Hakunila-projekti kestivä runsaan vuoden ja rauhoittivat tilanteen. Hankkeessa keskityttiin muun muassa asumisen järjestelyihin, turvallisuuteen, nuorisoon ja koulujen monikulttuurisuuskasvatukseen.
Hakunila elokuvissa
Kesällä 2002 Hakunilassa on kuvattu elokuvaa Nousukausi. Kaupunginosa esitti Jakomäkeä. Siellä kuvattiin Janne löytää autonavaimensa kaupassa 25. kesäkuuta 2002 Hakunilan Siwassa, kirpputorikohtaus 26. kesäkuuta Hakunilan pitseeriaa vastapäätä ja kohtaus Mian yksityiselämää (Janne kertoo matkaideasta) 22. elokuuta 2002 sekä Janne pizzalähettinä samana päivänä. Tappelu Ilpo Heinon kanssa kuvattiin Käärmekalliolla 15. elokuuta 2002.
Hakunilan urheilupuisto
Hakunilan urheilupuistossa järjestettiin 11.-13.1.2008 Vantaan SM 2008 -hiihdot. Viimeksi SM -hiihdot olivat samassa paikassa vuonna 1997. Urheilupuistossa myös järjestetään jokavuotinen Myötätuulirock kesäkuussa. Hakunilassa on vuosikymmeniä toiminut lähinnä jalkapalloon keskittynyt urheiluseura Hakunilan Riento, joka on voittanut mm. useita piirinmestaruuksia sekä cupeja.
Liikenne
Hakunilan kautta kulkee useita bussilinjoja ja sieltä on yhteyksiä mm. Helsinkiin, Vuosaareen, Mellunmäkeen, Myyrmäkeen, Tikkurilaan ja Korsoon.
Lähteet
- Vantaa alueittain (2003). Erityisesti loppuosan sivut 245-247 (Hakunilan palvelualue) ja 264-267 (Hakunila). Julkaisu on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivuilta.
- Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivulta Vantaan kaupungin sivuilta.
Viitteet
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 93-94. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005. ISBN 951-746-723-0.
- ↑ Hakunilan kartano, Helsinki.fi, viitattu 3.12.2011
Aiheesta muualla
| ||||||||||||||||||||||||||||||