Ero sivun ”Koggi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: eu:Koka (itsasontzia) |
lähde ja viitteitä siihen |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Lisa.jpg|thumb|240px|[[Lisa von Lübeck]], koggilaivan ''replika'']] |
[[Image:Lisa.jpg|thumb|240px|[[Lisa von Lübeck]], koggilaivan ''replika'']] |
||
[[Kuva:Hansekogge Bremerhaven uf.jpg|thumb|240px|Koggin hylky 1380-luvulta, ''[[Bremerhaven]]in merimuseo'']] |
[[Kuva:Hansekogge Bremerhaven uf.jpg|thumb|240px|Koggin hylky 1380-luvulta, ''[[Bremerhaven]]in merimuseo'']] |
||
'''Koggi''' eli yleisesti myös '''hansalaiva''' oli [[1200-luku|1200-luvulla]] [[Hansaliitto|Hansan]] käyttöön ottama [[purjealus]]tyyppi, joka oli suunniteltu [[Itämeri|Itämeren]] rahtiliikenteeseen. Syvällä uiva ja tasapohjainen alustyyppi pystyi kuljettamaan entistä suurempia tavaramääriä edeltäjiään turvallisemmin. |
'''Koggi''' eli yleisesti myös '''hansalaiva''' oli [[1200-luku|1200-luvulla]] [[Hansaliitto|Hansan]] käyttöön ottama [[purjealus]]tyyppi, joka oli suunniteltu [[Itämeri|Itämeren]] rahtiliikenteeseen. Syvällä uiva ja tasapohjainen alustyyppi pystyi kuljettamaan entistä suurempia tavaramääriä edeltäjiään turvallisemmin. Ensimmäinen tunnettu maininta koggista on vuodelta 948. Laivatyyppi on mahdollisesti kehitetty Friisinmaalla.<ref> |
||
{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Koggi toi vaurautta hansaliittoon|Julkaisu = Tieteen kuvalehti: historia| Ajankohta = 2012| Vuosikerta = | Numero = 13| Sivut = 58-63|Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier Publications International AS| Selite = | Tunniste = ISSN 0806-5209| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}</ref> |
|||
Mahdollisesti viikinkien [[knarri]]-laivatyypistä vaikutteita saanut koggi oli yleensä noin 20–27 metriä pitkä, ja pystyi kuljettamaan noin 100–200 tonnia rahtia.<ref name=KT2012_62>Koggi toi... 2012, 62</ref> Miehistö koostui 15–20 miehestä. Aluksessa oli yleensä yksi tai kaksi (harvemmin kolme) raakatakiloitua mastoa. Jokaisessa mastossa oli yleensä yksi tai korkeintaan kaksi raakapurjetta. Perässä ja keulassa oli korkeat, ampuma-asemia tarjoavat kastellit.<ref name=KT2012_62 /> Raakatakilan ja runkomuodon vuoksi koggit purjehtivat useimmiten vain myötätuuleen, sillä luoviminen oli hankalaa. Nimitys ''koggi'' kuvaa aluksen ''runkotyyppiä'' eikä ''takilaa'' kuten myöhempinä aikoina oli tapana. Purjeet oli yleensä parkittu lahoamisen estämiseksi. Tämän vuoksi purjeet olivat väriltään punertavia, mutta myös täysin mustia sekä puna-valko– että vihreä-valkoraitaisia purjeita mainitaan tuon ajan käsikirjoituksissa. |
|||
Käyttökautensa lopulla 1380-luvulla mainitaan koggeissa jo olleen aseistuksena [[kanuuna|kanuunoita]].<ref>Koggi toi... 2012, 63</ref> |
|||
Purjeet oli yleensä parkittu lahoamisen estämiseksi. Tämän vuoksi purjeet olivat väriltään punertavia, mutta myös täysin mustia sekä puna-valko– että vihreä-valkoraitaisia purjeita mainitaan tuon ajan käsikirjoituksissa. |
|||
Varhaisia koggeja ohjattiin sivuairolla. Peräsin tuli käyttöön 1200-luvun lopulla.<ref name=KT2012_62 /> Navigointi tapahtui tuohon aikaan [[kompassi]]n, paikallistuntemuksen ja merikarttojen avulla. Tuon ajan merikartat olivat yleensä erittäin vajavaisia. Avomerellä koggit eivät yleensä purjehtineet, ja miehistö pyrki välttelemään saaristoja [[merirosvous|merirosvojen]] sekä tuntemattomien karikkojen vuoksi. |
|||
==Koggin merkitys== |
==Koggin merkitys== |
||
| Rivi 15: | Rivi 16: | ||
==Hansakaupan ajan jäänteitä== |
==Hansakaupan ajan jäänteitä== |
||
Bremenin satamasta löydettiin vuonna 1962 lähes täydellisenä säilynyt 23 metriä pitkä koggi.<ref>Koggi toi... 2012, 59</ref> |
|||
Hansakaupan ajan jäänteinä on [[Suomenlahti|Suomenlahden]] saaristossa edelleen useita koggi-laivaan viittaavia paikannimiä. |
Hansakaupan ajan jäänteinä on [[Suomenlahti|Suomenlahden]] saaristossa edelleen useita koggi-laivaan viittaavia paikannimiä. |
||
| Rivi 21: | Rivi 24: | ||
* Kuggholm (saari, useita) |
* Kuggholm (saari, useita) |
||
* Kuggsund (lahti tai poukama, useita) |
* Kuggsund (lahti tai poukama, useita) |
||
==Lähteet== |
|||
{{viitteet}} |
|||
{{Commonscat|Cog}} |
{{Commonscat|Cog}} |
||
Versio 27. elokuuta 2012 kello 19.54
Koggi eli yleisesti myös hansalaiva oli 1200-luvulla Hansan käyttöön ottama purjealustyyppi, joka oli suunniteltu Itämeren rahtiliikenteeseen. Syvällä uiva ja tasapohjainen alustyyppi pystyi kuljettamaan entistä suurempia tavaramääriä edeltäjiään turvallisemmin. Ensimmäinen tunnettu maininta koggista on vuodelta 948. Laivatyyppi on mahdollisesti kehitetty Friisinmaalla.[1]
Mahdollisesti viikinkien knarri-laivatyypistä vaikutteita saanut koggi oli yleensä noin 20–27 metriä pitkä, ja pystyi kuljettamaan noin 100–200 tonnia rahtia.[2] Miehistö koostui 15–20 miehestä. Aluksessa oli yleensä yksi tai kaksi (harvemmin kolme) raakatakiloitua mastoa. Jokaisessa mastossa oli yleensä yksi tai korkeintaan kaksi raakapurjetta. Perässä ja keulassa oli korkeat, ampuma-asemia tarjoavat kastellit.[2] Raakatakilan ja runkomuodon vuoksi koggit purjehtivat useimmiten vain myötätuuleen, sillä luoviminen oli hankalaa. Nimitys koggi kuvaa aluksen runkotyyppiä eikä takilaa kuten myöhempinä aikoina oli tapana. Purjeet oli yleensä parkittu lahoamisen estämiseksi. Tämän vuoksi purjeet olivat väriltään punertavia, mutta myös täysin mustia sekä puna-valko– että vihreä-valkoraitaisia purjeita mainitaan tuon ajan käsikirjoituksissa.
Käyttökautensa lopulla 1380-luvulla mainitaan koggeissa jo olleen aseistuksena kanuunoita.[3]
Varhaisia koggeja ohjattiin sivuairolla. Peräsin tuli käyttöön 1200-luvun lopulla.[2] Navigointi tapahtui tuohon aikaan kompassin, paikallistuntemuksen ja merikarttojen avulla. Tuon ajan merikartat olivat yleensä erittäin vajavaisia. Avomerellä koggit eivät yleensä purjehtineet, ja miehistö pyrki välttelemään saaristoja merirosvojen sekä tuntemattomien karikkojen vuoksi.
Koggin merkitys
Koggi oli yleinen Hansan kauppalaivatyyppi yli sadan vuoden ajan. Vasta 1300-luvun lopulla se joutui alustyyppinä antamaan tietä uudelle, kantavammalle holkki-alustyypille.
Koska koggi pystyi ottamaan suuren määrän lastia ja kulki syvässä, on löydetty mainintoja jopa siitä, että sisämaahan jokien alajuoksulle rakennettuja kaupunkeja olisi siirretty kokonaan meren äärelle.
Hansakaupan ajan jäänteitä
Bremenin satamasta löydettiin vuonna 1962 lähes täydellisenä säilynyt 23 metriä pitkä koggi.[4]
Hansakaupan ajan jäänteinä on Suomenlahden saaristossa edelleen useita koggi-laivaan viittaavia paikannimiä.
- Kuggbergen, Dragsfjärd
- Kuggen, Pernaja (saari)
- Kuggholm (saari, useita)
- Kuggsund (lahti tai poukama, useita)
