Ero sivun ”Michelsonin–Morleyn koe” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Interferometre Michelson.svg|thumb|[[Michelsonin interferometri]]n toimintaperiaate]] |
[[Kuva:Interferometre Michelson.svg|thumb|[[Michelsonin interferometri]]n toimintaperiaate]] |
||
'''Michelsonin-Morleyn koe''' (1887) oli kuuluisa koejärjestely, jolla pyrittiin selvittämään kuinka paljon ns. [[valoeetteri|eetteri]]n oma ominaisliike vaikuttaa valon liikkeeseen liikkeessä olevien kahden pisteen välillä. Tämä perustui |
'''Michelsonin-Morleyn koe''' (1887) oli kuuluisa koejärjestely, jolla pyrittiin selvittämään kuinka paljon ns. [[valoeetteri|eetteri]]n oma ominaisliike vaikuttaa valon liikkeeseen liikkeessä olevien kahden pisteen välillä. Tämä perustui monien tuolloin kannattamaan oletukseen, että maailmankaikkeuden täyttäisi jonkinlainen eetteriksi kutsuttu väliaine, jossa [[sähkömagneettinen säteily]] voisi liikkua. [[Albert Michelson]] sai tämän tutkimuksen ansiosta [[Nobelin fysiikanpalkinto|Nobelin palkinnon]] 1907. |
||
Kokeen lähtökohtana oli se, että maapallon liikkeen eetterin suhteen pitäisi aiheuttaa ns. "eetterituuli", ts. valon pitäisi liikkua hitaammin maapallon liikkeen suuntaan. Tarkoituksena oli havaita "sivutuuleen" ja "vastatuuleen" liikkuneiden valonsäteiden eri nopeuksista aiheutunut vaihe-ero. Kokeessa ei kuitenkaan onnistuttu saamaan varmaa tulosta, sillä vaikka laitteella mitattiin pieni "nopeus", se mahtui mittausvirheen rajoihin. Koetta pidetään yhtenä kuuluisimmista epäonnistuneista kokeista. |
Kokeen lähtökohtana oli se, että maapallon liikkeen eetterin suhteen pitäisi aiheuttaa ns. "eetterituuli", ts. valon pitäisi liikkua hitaammin maapallon liikkeen suuntaan. Tarkoituksena oli havaita "sivutuuleen" ja "vastatuuleen" liikkuneiden valonsäteiden eri nopeuksista aiheutunut vaihe-ero. Kokeessa ei kuitenkaan onnistuttu saamaan varmaa tulosta, sillä vaikka laitteella mitattiin pieni "nopeus", se mahtui mittausvirheen rajoihin. Koetta pidetään yhtenä kuuluisimmista epäonnistuneista kokeista. |
||
Versio 27. elokuuta 2012 kello 15.27
Michelsonin-Morleyn koe (1887) oli kuuluisa koejärjestely, jolla pyrittiin selvittämään kuinka paljon ns. eetterin oma ominaisliike vaikuttaa valon liikkeeseen liikkeessä olevien kahden pisteen välillä. Tämä perustui monien tuolloin kannattamaan oletukseen, että maailmankaikkeuden täyttäisi jonkinlainen eetteriksi kutsuttu väliaine, jossa sähkömagneettinen säteily voisi liikkua. Albert Michelson sai tämän tutkimuksen ansiosta Nobelin palkinnon 1907.
Kokeen lähtökohtana oli se, että maapallon liikkeen eetterin suhteen pitäisi aiheuttaa ns. "eetterituuli", ts. valon pitäisi liikkua hitaammin maapallon liikkeen suuntaan. Tarkoituksena oli havaita "sivutuuleen" ja "vastatuuleen" liikkuneiden valonsäteiden eri nopeuksista aiheutunut vaihe-ero. Kokeessa ei kuitenkaan onnistuttu saamaan varmaa tulosta, sillä vaikka laitteella mitattiin pieni "nopeus", se mahtui mittausvirheen rajoihin. Koetta pidetään yhtenä kuuluisimmista epäonnistuneista kokeista.
Nykyisen suhteellisuusteoreettisen tietämyksen mukaan valonnopeus on absoluuttinen, eikä tällaista vaihe-eroa siten synny. Suhteellisuusteorian mukaan eetterin olemassaoloa tai -olemattomuutta on mahdotonta osoittaa todeksi.