Ero sivun ”Eino Poutiainen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Eino Poutiainen julkaisi muistelmateoksen ''Melkoisen kovaa leikkiä'' vuonna 1972. |
Eino Poutiainen julkaisi muistelmateoksen ''Melkoisen kovaa leikkiä'' vuonna 1972. |
||
. |
|||
Eino Poutiaisen muistolaatta paljastettiin [[Kiihtelysvaara]]n [[Keskijärvi|Keskijärven]] kylätalolla [[23. heinäkuuta]] [[2005]]. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä [[Reetta Gröhn-Soininen]].<ref>Karjalainen 24.7.2005</ref> |
Eino Poutiaisen muistolaatta paljastettiin [[Kiihtelysvaara]]n [[Keskijärvi|Keskijärven]] kylätalolla [[23. heinäkuuta]] [[2005]]. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä [[Reetta Gröhn-Soininen]].<ref>Karjalainen 24.7.2005</ref> |
||
Versio 27. elokuuta 2012 kello 11.36
Eino Poutiainen (11. lokakuuta 1917 Leppävirta – 12. syyskuuta 1979 Joensuu) oli kiihtelysvaaralainen kansanedustaja ja pienviljelijä. Hän oli Suomen Maaseudun Puolueen kansanedustaja vuosina 1970–1972 sekä 1979 Pohjois-Karjalan vaalipiiristä. Hän toimi myös SMP:n puoluesihteerinä 1961–1970 ja sen pää-äänenkannattajan Suomen Uutisten päätoimittajana 1961–1968. Presidentin valitsijamiehenä Poutiainen oli vuoden 1968 presidentinvaalissa. Kotikunnassaan Kiihtelysvaarassa Poutiainen oli kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsen. Hänet muistetaan erityisesti pappamopolla tehdystä vaalityöstä.
Eino Poutiaisen vanhemmat olivat maanviljelijä ja kauppias Otto Poutiainen ja Hilja Kilpeläinen. Perheessä oli seitsemän lasta, joista Eino oli nuorin. Vuonna 1944 Eino Poutiainen solmi avioliiton Polvijärveltä kotoisin olleen Laina Rädyn kanssa. Heille syntyi kaikkiaan yhdeksän lasta.
Poutiainen ei koskaan ollut erityisen hyvissä väleissä puolueen puheenjohtajan Veikko Vennamon kanssa. Vuonna 1970 Poutiainen joutui jättämään puoluesihteerin tehtävät hänen ja Vennamon välille syntyneiden erimielisyyksien vuoksi ja vuoden 1972 puoluekokouksessa Vennamo esti hänen uudelleenvalintansa puoluesihteeriksi huolimatta siitä, että puolueen kenttä tuki Poutiaista. Vuoden 1972 vaaleissa Poutiainen putosi eduskunnasta, mutta palasi kansanedustajaksi vuoden 1979 vaaleissa. Hän kuoli kuitenkin uuden eduskuntakautensa kestettyä vain vajaat puoli vuotta. Poutiaisen kuolema merkitsi SMP:lle myös yhden eduskuntapaikan menetystä, kun hänen tilalleen kansanedustajaksi tuli vaaliliittokumppani Suomen Kristillisen Liiton ehdokas, rehtori Erkki Korhonen.
Eino Poutiainen julkaisi muistelmateoksen Melkoisen kovaa leikkiä vuonna 1972.
Eino Poutiaisen muistolaatta paljastettiin Kiihtelysvaaran Keskijärven kylätalolla 23. heinäkuuta 2005. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Reetta Gröhn-Soininen.[1]
Lähteet
- ↑ Karjalainen 24.7.2005
Aiheesta muualla
- Eino Poutiainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Ylen Elävä arkisto: Hannu Karpon ohjelma Eino Poutiaisesta vuodelta 1972
- Eino Poutiainen: Melkoisen kovaa leikkiä. Toimittanut Irja Kortelainen. Helsinki: Tammi, 1972. ISBN 951-30-2237-4.