Thorstein Veblen

Thorstein Veblen
Thorstein Veblen
Henkilötiedot
Syntynyt	30. heinäkuuta 1857 Wisconsin, Yhdysvallat
Kuollut	3. elokuuta 1929 (72 vuotta) Palo Alto, Yhdysvallat
Kansalaisuus	yhdysvaltalainen
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja	William Graham Sumner
Oppilaat	Katharine Bement Davis
Tutkimusalue	sosiologia, taloustiede
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Thorstein Bunde Veblen (alkuperäinen etunimi Torsten, 30. heinäkuuta, 1857 – 3. elokuuta, 1929) oli norjalais-yhdysvaltalainen sosiologi ja taloustieteilijä, joka kuului institutionaalisen taloustieteen perustajiin. Veblen tunnetaan Yhdysvaltain talouden kriitikkona. Hänen tunnetuin teoksensa on Theory of the Leisure Class (1899, suom. Joutilas Luokka, 2002).

Elämänvaiheet

Veblen syntyi Wisconsinin Catossa Norjasta tulleeseen perheeseen. Hän oppi englannin jo varhain naapureiltaan ja koulustaan. Koulutaipaleen Veblen aloitti jo viiden vuoden iässä. Perhe oli menestyksekäs ja painotti kasvatuksessa koulutuksen ja kovan työn merkitystä, minkä on arveltu vaikuttaneen Veblenin työssä näkyvään joutilaisuutta paheksuvaan asenteeseen.

Veblen sai alemman korkeakouluasteen tutkinnon taloustieteessä Carleton Collegesta vuonna 1880 opettajanaan John Bates Clark, joka oli tuolloin vielä nuoren uusklassisen taloustieteen johtavia teoreetikkoja. Ylemmän tutkinnon Veblen suoritti Johns Hopkinsin yliopistossa filosofi C. S. Peircen johdolla. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1884 Yalen yliopistossa laissez-faire-talouspolitiikkaa kannattaneen William Graham Sumnerin johdolla. Ehkä tärkein intellektuaalinen vaikutus Vebleniin oli tähän aikaan Herbert Spencerillä, jonka työt käsittelivät evoluutioaspektien soveltamista yhteiskunnan tutkimiseen.

Opiskelun jälkeen Veblen vietti kuusi vuotta lueskellen itsenäisesti perheensä maatilalla, jossa hän toipui malariasta. Hän jatkoi akateemisia taloustieteen opintojaan vielä tohtorinakin, James Laurence Laughlinin johdolla Cornellin yliopistossa vuosina 1891–1892. Vuonna 1892 Veblenistä tuli professori tuolloin uudessa Chicagon yliopistossa. Hän toimi samalla myös Journal of Political Economyn toimittajana. Vuonna 1906 hän meni töihin Stanfordin yliopistoon. Tähän aikaan naimisissa ollut Veblen kärsi huhuista, joiden mukaan hänellä oli irtosuhteita muiden naisten kanssa. On arveltu, että huhujen tarkoitus oli vaikeuttaa ristiriitaisena hahmona tunnetun Veblenin uraa yliopistolla.

Vuonna 1911 Veblen pestautui Missouri-Columbian yliopistoon taloustieteen laitoksen johtoon. Hän pysyi siellä vuoteen 1918, vaikkei pitänyt erityisemmin Missourista. Tuona vuonna hän muutti New Yorkiin ja alkoi The Dial -lehden toimittajaksi. Vuonna 1919 hän osallistui The New School for Social Research nimisen oppilaitoksen perustamiseen. Hän oli myös osa Technical Alliance -liikettä, jonka tarkoitus oli soveltaa tieteellisiä keinoja hyvinvoinnin parantamiseen yhteiskunnassa. Vuosina 1919-1926 Veblen jatkoi kirjoittamista ja oli mukana The New Schoolin eri aktiviteeteissa.

Vuonna 1927 Veblen palasi Palo Altoon ja kuoli siellä 1929.

Teoria joutilasluokasta

Veblenin mukaan taloudellinen elämä ei ole utiliteetin vaan esihistoriallisilta ajoilta periytyvien sosiaalisten taipumusten ajamaa toimintaa. Hän teorisoi oman aikana Yhdysvalloista ottamien esimerkkien avulla, että tämän päivän yhteiskunnasta suuri osa on mukaelmaa varhaisesta heimoelämästä. Veblenin mukaan ihmiset alkoivat heimoelämän alussa omaksua tietynlaiset työnjaot. Korkeammat statusryhmät saivat monopolin sotaan ja metsästykseen kun taas maanviljely ja ruoanlaitto nähtiin alempiarvoisina töinä. Hän väitti, että tämä liittyi heimojen välisiin valloitussotiin, joissa valloittajat antoivat palvelusmaisena koetut ja työintensiiviset tehtävät alistetuille kansoille, kun taas tekivät itse väkivaltaiset työt. Sillä ei ollut merkitystä, että alempiarvoiset tehtävät olivat paljon tärkeämpiä yhteiskunnan pyörittämisen kannalta.

Veblen kutsuu johtavaa luokkaa joutilasluokaksi. Hänen mukaansa tämä luokka teki jotain heimon hyvinvointia ylläpitävää työtä, mutta lähinnä symbolisessa mielessä. Esimerkiksi metsästys tuotti kyllä ruokaa, mutta oli tärkeydessä hyvin toissijaista verrattuna maanviljelyyn tai karjaeläinten hoitoon sekä näitä vähemmän vaivalloista. Lisäksi sotilaat, joita tarvittiin vain heimosotien aikana, säilyttivät joutilasluokan asemansa, vaikka he olisivat yhtä hyvin voineet osallistua palvelusmaisena pidettyyn työhön.

Joutilasluokka säilytti asemansa sekä suoralla että epäsuoralla pakottamisella. He esimerkiksi pitivät "kunnian" sodankäynnistä itsellään ja estivät alaluokkia omistamasta aseita ja opettelemasta taistelemaan. Yläluokka myös vahvisti alaluokan riippuvuutta itsensä olemassaolosta muiden heimojen uhkan ansiosta sekä myöhemmin uskontojen muodostuessa kuvitteellisten jumalten pelon avulla (Veblen laskee myös uskonnolliset johtajat joutilasluokkaan). Veblenin väittämä oli, ettei yhteiskunta koskaan pääse ohi tästä vaiheesta, vaan tämä tilanne vain saa historian kuluessa erilaisia muotoja ja ilmaisutapoja. Esimerkiksi keskiajalla vain aatelisto metsästi ja soti. Samoin nykyaikana fyysisempää työtä tekevät saavat yleensä vähemmän palkkaa kuin valkokaulustyöläiset.

Veblen esitteli kirjassaan nykyään yleiset käsitteet, kerskakulutus ja tietoinen vapaa-aika. Hän määritteli kerskakulutuksen rahan- ja/tai resurssien tuhlauksena, jossa ihmisillä oli tarkoitus osoittaa heidän statuksensa olevan korkeampi kuin muiden. Yksi esimerkki tästä ovat hopeiset ruokailuvälineet, joita käytetään siitä huolimatta, että halvemmat ruokailuvälineet maksavat vähemmän ja toimivat yhtä hyvin tai joskus paremmin. Edelleen puhutaan Veblenin hyödykkeestä, kun viitataan tuotteisiin, joiden kysyntä kasvaa hinta noustessa. Tietoinen joutilaisuus taas viittaa siihen, kun ihmiset tuhlaavat aikaansa antaakseen itselleen korkeamman statuksen. Esimerkiksi ollakseen "gentleman", miehen täytyy opiskella filosofiaa ja korkeampaa taidetta, joilla ei ole sinänsä taloudellista arvoa.

Siinä, missä valtavirran taloustiede näkee ihmisen "rationaalisena" ja "hyötyä" tavoittelevana, Veblen näkee ihmisen täysin irrationaalisena olentona, joka toimii oman sosiaalisen statuksensa kohottamiseksi välittämättä omasta onnellisuudestaan. Hän käytti termiä "jäljitteleminen" kuvaamaan näitä toimintoja. Esimerkiksi ihmiset yrittävät matkia viiteryhmänsä itseään kunnioitetumpia jäseniä kohottaakseen omaa statustaan. Esimerkki nykyajan elämästä ovat tietyt brändit ja kaupat, joita pidetään korkealuokkaisempina kuin muita, ja ihmiset käyvät tällaisissa kaupoissa ja ostavat tällaisia tuotteita, vaikkei heillä olisi varaa siihen, ja vaikka halvempia vaihtoehtoja olisi saatavilla.

Jatkaen tätä ajatuskulkua, Veblen myös väitti liikemiesten olevan vain joutilasluokan viimeisin esiintymismuoto. Hän oli sitä mieltä, että liikemiehet eivät tuota hyödykkeitä ja palveluita, vaan ainoastaan liikuttelevat niitä ympäriinsä ja saavat samalla voittoa. Hän kirjoitti, ettei moderni liikemies eroa heimoajan barbaarista sikäli, että hän käyttää taitavuutta ja kilpailussa auttavia kykyjä saadakseen rahaa muilta ja sitten elää saamansa saaliin turvin tuottamatta asioita itse.

Veblen mainitsee muutamia teoriansa ilmauksia modernissa yhteiskunnassa

• Naisen alistaminen. Naisia käytetään kuten sotapalkintoja barbaarien aikaan. Kotivaimo on miehen onnistumisen merkki. Estämällä työskentelyn kodin ulkopuolella mies osoittaa statustaan vaimonsa tietoisen joutilaisuuden kautta sekä käyttää rahaansa vaimoon kerskakuluttamisen kautta.
• Jalkapallon tapaiset urheilut voivat olla hyödyllisiä yhteisölle (esimerkiksi niihin liittyvän kuntoilun kautta), mutta positiiviset vaikutukset ovat pelkkä sivuvaikutus. Urheilun todellinen suosio liittyy siihen, miten sen avulla voi harjoittaa tietoista joutilaisuutta.
• Uskonto on kollektiivinen tietoisen kulutuksen ja tietoisen joutilaisuuden ilmaus. Kirkko on itsessään vain rakennustilan tuhlausta, ja papisto on ryhmä, jolle maksetaan siitä, että he tekevät jotain täysin hyödytöntä.
• Erilaiset maneerit ja etiketit ovat tietoiseen joutilaisuuteen liittyviä käytäntöjä ilman käytännönarvoa

Veblenistä itsestään on sanottu, ettei hän piitannut niin yllä kritisoimistaan asioista.

Aiheesta muualla

• The Association for Evolutionary Economics: Classic Books and Articles from written by Institutionalists (englanniksi)
• The New School: Major Works of Thorstein Veblen (englanniksi)
• McMaster University: Archive for the History of Economic Thought (englanniksi)