Ero sivun ”Euraasia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.3) (Botti muokkasi: yo:Ẹurásíà
Rivi 138: Rivi 138:
[[fiu-vro:Õuraasia]]
[[fiu-vro:Õuraasia]]
[[wo:Tugalasi]]
[[wo:Tugalasi]]
[[yo:Eurasia]]
[[yo:Ẹurásíà]]
[[diq:Awrasya]]
[[diq:Awrasya]]
[[bat-smg:Eurazėjė]]
[[bat-smg:Eurazėjė]]

Versio 11. elokuuta 2012 kello 22.53

Euraasia maailman kartalla

Euraasia on manner (tai oikeammin osa Vanhaa mannerta), jota ympäröivät Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri, Välimeri, Punainenmeri, Intian valtameri ja Tyyni valtameri. Se on mantereista suurin. Mantereella sijaitsee kaksi maanosaa, joiden mukaan se on nimetty: Eurooppa ja Aasia. Jako Eurooppaan ja Aasiaan on kuitenkin pikemmin historiallinen kuin maantieteellinen. Rajaksi on katsottu yleensä Uralvuoret ja Kaukasus sekä Musta- ja Kaspianmeri. Eurooppaa voidaan pitää Euraasian niemimaana.

Laattatektonisesti suurin osa Euraasiaa muodostaa Euraasian laatan. Intia ja Lähi-itä muodostavat kuitenkin omat mannerlaattansa.

Euraasian ihmistyyppien jakautuminen

Euraasiassa esiintyy euripidisiä ja mongolidisia ihmistyyppejä, joiden jakautuminen ei kuitenkaan vastaa Euroopan ja Aasian maantieteellistä jakoa, kun Lähi-idän ja Intian (samoin kuin Pohjois-Afrikan) väestöistä valtaosa on euripidisia, ja euripidistä väestöä on historiallisena aikana levinnyt myös Siperiaan.

Euraasian kulttuuripiirit

Useat kulttuurihistorioitsijat, esimerkiksi Arnold J. Toynbee ja myöhemmin Samuel P. Huntington, jakavat Euraasian viiteen tai kuuteen kulttuuripiiriin, jotka ovat länsimaisen kulttuurin kanta-alue Länsi-Euroopassa, ortodoksinen kulttuuri Itä-Euroopassa, islamilainen kulttuuri Lähi-idässä, intialainen kulttuuri ja Itä-Aasian kulttuuri, joista viimeksi mainittu saatetaan jakaa edelleen kiinalaiseen ja japanilaiseen kulttuuripiiriin.

Katso myös

Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.