Ero sivun ”Mýkonos” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.3) (Botti lisäsi: vi:Mykonos
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: fo:Mykonos
Rivi 35: Rivi 35:
[[es:Míkonos]]
[[es:Míkonos]]
[[fa:میکونوس]]
[[fa:میکونوس]]
[[fo:Mykonos]]
[[fr:Myconos]]
[[fr:Myconos]]
[[gl:Miconos - Μύκονος]]
[[gl:Miconos - Μύκονος]]

Versio 10. elokuuta 2012 kello 21.02

Pikku Venetsiaksi kutsuttu kaupunginosa Mýkonoksella.
Tuulimyllyjä.

Mýkonos (kreik. Μύκονος) on saari Kreikkaan kuuluvalla Kykladien saariryhmällä. Se sijaitsee Tínoksen ja Náxoksen välissä. Saaren pinta-ala on 85 neliökilometriä ja asukasluku noin 6 200 (2002). Suurin osa väestöstä asuu Mýkonoksen kaupungissa saaren länsirannikolla. Lähinnä graniitista koostuvan saaren korkein kohta on 364 metriä. Karun saaren vesivarat ovat hyvin vähäiset, joten asukkaat joutuvat turvautumaan meriveteen, josta suola on poistettu.

Historia

Kreikkalaisessa mytologiassa Mýkonos oli Zeuksen ja Giganteksen välisen taistelun tapahtumapaikka, ja saari nimettiin Apollon pojanpojan Mykonsin mukaan. Erään tarun mukaan saaren kalliot ovat Poseidonin ja Herkuleksen surmaamien jättiläisten kivettyneitä ruumiita.

Ensimmäiset merkit asutuksesta Mýkonoksella ovat 5 000 vuoden takaa Mavrospiliássa. 1000-luvun alussa eaa. joonialaiset asuttivat saaren. Saari alkoi kehittyä läheisen, silloin tiheään asutun Deloksen saaren vanavedessä. Persialaissotien aikana Mýkonos oli aluksi persialaisten puolella, mutta liittyi ateenalaisiin Persian laivaston hävittyä Salamiin meritaistelussa 490 eaa. Aleksanteri Suuren aikaan Mýkonos oli kehittynyt merenkulussa ja maataloustuotteiden viennissä, ja Rooman valtakuntaan kuuluessaan saarelaiset nauttivat suorastaan vauraudesta, kunnes 88 eaa. Vähän-Aasian kuningas Mithridate valloitti Egeanmereen kuuluvat alueet.

1200-luvulla Mýkonos liitettiin Náxoksen herttuakuntaan ja myöhemmin Venetsiaan kuuluneeseen Tínoksen lääniin. 1400-luvulla saari oli Venetsian alusmaana, kunnes osmanit valloittivat sen. Osmanien valtakaudella tuhansia saarelaisia kaapattiin orjiksi. Kreikan vapaussodan aikaan 1820-luvulla Mýkonoksen sankarihahmoksi nousi Mando Mavrogenous, joka muun muassa rahoitti vallankumousta ja organisoi ihmiset kapinaan turkkilaisia vastaan 1822. Kreikan itsenäistymisen jälkeen saaren talous romahti ja se menetti laivastonsa. Vähitellen talous saatiin kuitenkin rakennettua ennalleen.

Matkailu

Säännöllinen höyrylaivaliikenne Mýkonokselle käynnistyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mikä johti matkailun kehittymiseen. Toisen maailmansodan aikaan saari oli saksalaisten miehittämä, mutta turismi nousi jälleen 1950-luvulla. Nykyisin saari on yksi maailman kuuluisimmista matkailukohteista lukuisine trendikkäine illanviettopaikkoineen. Se on erityisesti kreikkalaisten ja kansainvälisten julkisuuden henkilöiden, huvijahtien omistajien ja myös seksuaalivähemmistöjen suosiossa.

Lähteet

  • Aurinkomatkojen Kykladien opas
  • CD-Facta 2005