Ero sivun ”Tuusulan Rantatie” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
KLS (keskustelu | muokkaukset) p lisäviitemerkintä |
KLS (keskustelu | muokkaukset) p typo |
||
| Rivi 43: | Rivi 43: | ||
Nykyisin Järvenpäässä sijaitsevat [[Ahola (Järvenpää)|Ahola]] ja [[Ainola]] sekä Tuusulassa Rantatien varrella sijaitsevat [[Erkkola]], [[Halosenniemi]] ja [[Syväranta]] ovat museoita. Rantatien eteläpäässä sijaitsee Krapin kartano, joka toimii hotellina ja ravintolana. |
Nykyisin Järvenpäässä sijaitsevat [[Ahola (Järvenpää)|Ahola]] ja [[Ainola]] sekä Tuusulassa Rantatien varrella sijaitsevat [[Erkkola]], [[Halosenniemi]] ja [[Syväranta]] ovat museoita. Rantatien eteläpäässä sijaitsee Krapin kartano, joka toimii hotellina ja ravintolana. |
||
Rantatien varrella, Halosenniemen eteläpuolella on myös [[Puolustusvoimat|Puolustusvoimien]] käytössä oleva [[kasarmi]]alue, joka tunnetaan [[Taistelukoulu]]n alueena. [[Suojeluskunta]]järjestö osti paikalla sijainneen vanhan huvilan vuonna 1921, minkä jälkeen siellä toimi [[Suojeluskuntain päällystökoulu]] vuoteen 1944 saakka. Myöhemmin Taistelukoulu toimi alueella vuosina 1949-1992, kunnes se muutettiin osaksi [[Maanpuolustuskorkeakoulu]]a. Nykyään siellä toimivat Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus, [[Etelä-Suomen sotilaslääni]]n Itä-Uudenmaan Aluetoimisto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Uudenmaan piiritoimisto.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://sivustot.tuusula.fi/museot/kotiseutupolut/tekstisivu.tmpl?numero=218103808#8 | |
Rantatien varrella, Halosenniemen eteläpuolella on myös [[Puolustusvoimat|Puolustusvoimien]] käytössä oleva [[kasarmi]]alue, joka tunnetaan [[Taistelukoulu]]n alueena. [[Suojeluskunta]]järjestö osti paikalla sijainneen vanhan huvilan vuonna 1921, minkä jälkeen siellä toimi [[Suojeluskuntain päällystökoulu]] vuoteen 1944 saakka. Myöhemmin Taistelukoulu toimi alueella vuosina 1949-1992, kunnes se muutettiin osaksi [[Maanpuolustuskorkeakoulu]]a. Nykyään siellä toimivat Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus, [[Etelä-Suomen sotilaslääni]]n Itä-Uudenmaan Aluetoimisto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Uudenmaan piiritoimisto.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://sivustot.tuusula.fi/museot/kotiseutupolut/tekstisivu.tmpl?numero=218103808#8 | Nimeke = Tuusulan kotiseutupolut, Rantatien sotilaskohteet | Julkaisija = Tuusulan kunta | Viitattu = 10.8.2012}}</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{verkkoviite | Osoite = http://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=1912 | Nimeke = Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö | Julkaisija = Tuusulan kunta | Viitattu = 25.2.2011}} |
* {{verkkoviite | Osoite = http://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=1912 | Nimeke = Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö | Julkaisija = Tuusulan kunta | Viitattu = 25.2.2011}} |
||
===Viitteet=== |
===Viitteet=== |
||
Versio 10. elokuuta 2012 kello 13.57
|
||
| Rantatie | ||
|---|---|---|
| Paikallistie 11609 | ||
 Rantatie Syvärannan (Lottamuseon) kohdalla |
||
| Maa | Suomi | |
| Tieluokka | paikallistie, museotie | |
| Omistaja | Suomen valtio | |
| Tienpitäjä | Liikennevirasto | |
| Pituus | 4 km | |
| Alkupiste | seututie 145, Tuusulan kirkonkylä | |
| Reitti | Tuusulanjärven itäranta | |
| Päätepiste | seututie 145, Tuusulan ja Järvenpään raja (4 km) | |
| Päällyste | asfaltti | |
| Kaistaluku | 2 | |
Rantatie (myös Tuusulanjärven Rantatie[1] tai Tuusulan Rantatie) on noin neljä kilometriä pitkä museotie Tuusulassa. Se kulkee Tuusulanjärven itärannan suuntaisesti noin 100-200 metrin päässä rannasta ja johtaa Tuusulan kirkonkylästä lähelle Järvenpään rajaa. Se liittyy molemmissa päissään Järvenpääntiehen (seututiehen 145), joka myös kulkee järven suuntaisena, mutta hieman kauempana sen rannasta.
Rantatie oli aikoinaan osa Helsingistä Heinolaan johtanutta päätietä. Kun Suomen tienumerointijärjestelmä vuonna 1938 otettiin käyttön, siitä tuli osa valtatietä 5, joka jatkui Heinolasta edelleen Kuopion ja Kuusamon kautta Kemijärvelle.[2] Se jäi kuitenkin hiljaiseksi sivutieksi, kun vuonna 1959 valmistui nykyinen Järvenpääntie hieman idemmäksi[1] ja samoihin aikoihin myös Keravan ja Järvenpään itäpuolitse kulkeva Lahdentie, jota pitkin valtatie 5 siirrettiin kulkemaan. Nykyään Rantatiellä on paikallistienä tienumero 11609,[3], mutta tätä numeroa ei tien varrella ole merkitty opasteisiin. Museotieksi Rantatie julistettiin vuonna 1982.
Rantatie tunnetaan parhaiten sen varsille 1900-luvun alussa muodostuneesta Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä. Jo ennen taiteilijayhteisön muodostumista, vuonna 1872, Aleksis Kivi vietti tien varrella sijainneessa, hänen veljensä asuttamassa mökissä elämänsä viimeiset kuukaudet maaliskuun alusta vuoden viimeisen päivän aamuvarhaiseen.
Myöhemmin nykyisen Rantatien varrella asuivat ja tekivät työtä muun muassa Pekka Halonen ja J. H. Erkko. Lisäksi sen läheisyydessä Järvenpään puolella, mutta alkujaan saman tien varrella, ovat asuneet Jean Sibelius, Eero Järnefelt, Venny Soldan-Brofeldt ja Juhani Aho.
Edellä mainittujen pysyvästi alueella asuneiden taiteilijayhteisön jäsenten lisäksi Rantatien huviloissa asui ja vieraili lukuisa joukko kulttuurihenkilöitä. Merkittävänä oleskelupaikkana toimi muun muassa Syväranta, jonka 1900-luvun alkuvuosina omisti venäläinen nimineuvos K.K. Uschkoff. Hänen luonaan nähtiin usein venäläistä yläluokkaa sekä taiteilijoita, muun muassa kirjailija Maksim Gorki ja oopperalaulaja Fjodor Šaljapin. Myöhemmin huvila toimi suomalaisten sanomalehtimiesten lepokotina, jossa asustelivat muun muassa Eino Leino, Uuno Kailas, Olavi Paavolainen ja Einari Vuorela. – Vuonna 1947 tulipalossa tuhoutumisen jälkeen uudelleen rakennetussa huvilassa toimii nykyisin Lottamuseo.
Syvärannan ja sen kanssa Rantatien vastakkaisella puolella sijaitsevan Onnelan historiat liittyvät läheisesti toisiinsa. 1920-luvulla Onnelassa pidettiin täysihoitolaa, jossa tulevaisuuttaan etsivien venäläisten emigranttien lisäksi asusti ja vieraili lukuisa joukko suomalaisia kulttuurihenkilöitä. Nykyisin Onnela toimii Näkövammaisten Keskusliiton loma- ja kurssikeskuksena.
Suomen lääketieteen isänä tunnetun arkkiatri Otto E. A. Hjeltin 1860-luvulla kesähuvilakseen rakennuttama ja 1881 talviasuttavaksi kunnostama Lepola sijaitsi Aholan ja Suvirannan välissä. Valtioneuvos E. N. Setälän omistukseen vuonna 1922 siirtyessään se sai nimen Toimela. Huvila tuhoutui tulipalossa kirjastosiipeä lukuun ottamatta vuonna 1943.
Nykyisin Järvenpäässä sijaitsevat Ahola ja Ainola sekä Tuusulassa Rantatien varrella sijaitsevat Erkkola, Halosenniemi ja Syväranta ovat museoita. Rantatien eteläpäässä sijaitsee Krapin kartano, joka toimii hotellina ja ravintolana.
Rantatien varrella, Halosenniemen eteläpuolella on myös Puolustusvoimien käytössä oleva kasarmialue, joka tunnetaan Taistelukoulun alueena. Suojeluskuntajärjestö osti paikalla sijainneen vanhan huvilan vuonna 1921, minkä jälkeen siellä toimi Suojeluskuntain päällystökoulu vuoteen 1944 saakka. Myöhemmin Taistelukoulu toimi alueella vuosina 1949-1992, kunnes se muutettiin osaksi Maanpuolustuskorkeakoulua. Nykyään siellä toimivat Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus, Etelä-Suomen sotilasläänin Itä-Uudenmaan Aluetoimisto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Uudenmaan piiritoimisto.[4]
Lähteet
- Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö Tuusulan kunta. Viitattu 25.2.2011.
Viitteet
- ↑ a b Liimatainen, Kirsi: Tiehallinnon museotiet ja sillat, s. 32-34. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007. Tampere: Tiehallinto, 2007. julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 8.8.2012).
- ↑ Suomen kartasto 1950
- ↑ Kartta Uudenmaan teistä Tiehallinto. Viitattu 8.8.2012.
- ↑ Tuusulan kotiseutupolut, Rantatien sotilaskohteet Tuusulan kunta. Viitattu 10.8.2012.
Kirjallisuutta
- Veijo Meri: Tuusulan Rantatie. Otava, 1981. ISBN 1-1-06206-9.