Ero sivun ”Greippi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.2) (Botti lisäsi: chy:Ma'xêheóvema'xemeno |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: bn:মাল্টা ফল |
||
| Rivi 70: | Rivi 70: | ||
[[ar:زنباع]] |
[[ar:زنباع]] |
||
[[az:Qreypfrut]] |
[[az:Qreypfrut]] |
||
[[bn:মাল্টা ফল]] |
|||
[[zh-min-nan:Phô-tô-iū]] |
[[zh-min-nan:Phô-tô-iū]] |
||
[[bi:Grepfrut]] |
[[bi:Grepfrut]] |
||
Versio 9. elokuuta 2012 kello 08.17
| Greippi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Sapindales |
| Heimo: | Ruutakasvit Rutaceae |
| Suku: | Sitruspuut Citrus |
| Laji: | × paradisi |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Greippi (Citrus × paradisi)[2] on sitruspuiden (Citrus) sukuun kuuluva kasvi ja sen tuottama hedelmä. Se on syntynyt luonnollisesti risteytyneestä pomelosta (Citrus maxima) ja makeasta appelsiinista (Citrus sinensis)[2]. Geneettisesti se on kuitenkin paljon lähempänä pomeloa kuin appelsiinia.
Greippi menestyy subtrooppisella vyöhykkeellä. Hedelmä löydettiin 1700-luvun puolivälissä ilmeisesti Barbadokselta. Nykyään greipin sanotaan olevan yksi "Barbadoksen seitsemästä ihmeestä."[3]
Kuvaus
Greippi on ainavihanta puu, joka kasvaa normaalisti noin 5–6 metriä korkeaksi, mutta voi nousta jopa 13–15 metriin. Sen lehdet ovat tumman vihreät, pitkät (jopa 15 cm) ja ohuet. Puun kukat ovat valkoisia, neljäterälehtisiä ja noin 5 cm halkaisijaltaan. Hedelmä on tyypillisesti keltakuorinen, pyöreähkö ja sillä on syötävä hapan keltainen sisus. Greipistä on myös valkoisia ja punaisia lajikkeita. Punaisia lajikkeita kutsutaan usein verigreipeiksi.
Terveysvaikutukset
Greippi sisältää paljon C-vitamiinia ja flavonoideja. C-vitamiini parantaa vastustuskykyä ja flavonoidit toimivat antioksidantteina ja tehostavat C-vitamiinin vaikutusta. Greippien sisältämää foolihappoa pidetään erityisen tärkeänä raskaana oleville naisille, koska se on keskeinen tekijä puna- ja valkosolujen muodostumisessa sekä kudosten uusiutumisessa.[4]
Greippi ja lääkkeet
Greipin tai greippimehun nauttimista on vältettävä useiden lääkevalmisteiden kanssa, sillä sen sisältämä naringetiini saattaa merkittävästi heikentää tai vahvistaa niiden tehoa.[5]
Ravintoarvot
100 grammaa greipin hedelmälihaa sisältää:
- laskennallista energiaa 136 kJ, josta
- 81 % hiilihydraateista
- 8 % rasvasta
- 8 % proteiineista
- 3 % orgaanisista hapoista
- imeytyviä hiilihydraatteja: 6,5 g, joista
- 2,6 g fruktoosia
- 2,2 g glukoosia
- 1,7 g sakkaroosia
- rasvaa: 0,3 g
- proteiineja: 0,6 g
- alkoholia: 0,0 g
Lähteet
- Fineli: Kuorittu greippi
- Fitness-lehti: Ravintotieto/Greippi
- Kuopion yliopisto: Lääkekasvatus "Tiedätkö lääkkeistä?"
Viitteet
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Citrus × paradisi (TSN 28887) itis.gov. (englanniksi)
- ↑ a b Toim. Räty, Ella ja Alanko, Pentti: Viljelykasvien nimistö - Kulturväxternas namn. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ Barbados Seven Wonders: The Grapefruit Tree
- ↑ http://www.fitness.fi/ravinto/ravintotieto/_a9188/greippi/
- ↑ http://www.uku.fi/laakekasvatus/laake-yhteisvaikutukset_greippimehu.shtml