Ero sivun ”Sogdiana” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2+) (Botti lisäsi: eo:Sogdio
RedBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2) (Botti lisäsi: hy:Սոգդիանա
Rivi 24: Rivi 24:
[[fr:Sogdiane]]
[[fr:Sogdiane]]
[[ko:소그드인]]
[[ko:소그드인]]
[[hy:Սոգդիանա]]
[[hi:सोग़दा]]
[[hi:सोग़दा]]
[[hr:Sogdijana]]
[[hr:Sogdijana]]

Versio 3. elokuuta 2012 kello 14.47

Sogdiana noin 300 eaa.

Sogdiana eli Sogd (tadžikiksi Суғд, muinaispersiaksi Sughuda, pers. ‏سغد‎, kiin. 粟特) oli muinaisten sogdien asuttama maakunta Zeravšan- ja Kaškadarja-jokien varsilla nykyisten Uzbekistanin ja Tadžikistanin alueella. Sen keskuksena toimi Marakanda eli nykyinen Samarkand.

500–300-luvuilla eaa. Sogdiana kuului akemenidien valtakuntaan. Vuosina 329–328 sen asukkaat kävivät Spitamenesin johdolla sitkeää taistelua Aleksanteri Suuren joukkoja vastaan. Aleksanterin kuoltua alue kuului seleukidien valtakuntaan, 200-luvulta eaa. Kreikkalais-baktrialaiseen kuningaskuntaan ja ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina Kušaan. 300–400-luvuilla Sogdianan valtasivat valkoiset hunnit, 500–600-luvuilla turkkilaiset ja 600–700-lukujen vaihteessa arabit.

300–700-luvuilla Sogdianassa oli useita autonomisia ruhtinaskuntia. Alueella oli huomattava merkitys idän kansojen talous- ja kulttuurielämässä. Sogdilaiset kauppiaat hallitsivat silkkikauppaa. Kiinan ja Keski-Aasian Mervin välisille karavaaniteille perustettiin sogdilaisia siirtokuntia. 400–700-luvuilla rakennettiin monumentaalirakennuksin koristettuja linnoitettuja kaupunkeja. Kuvataiteessa on turkkilaisia, iranilaisia, intialaisia, kiinalaisia ja bysanttilaisia vaikutteita. Sogdin kieli tunnetaan 300–900-luvuilla laadittujen buddhalaisten, manikealaisten ja nestoriaanisten tekstien perusteella.

Lähteet

  • Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 24, kniga I, s. 66. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.