Ero sivun ”Rory Gallagher” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
*''Live In Europe'' 1972 |
*''Live In Europe'' 1972 |
||
*''[[Blueprint]]'' 1973 |
*''[[Blueprint]]'' 1973 |
||
*''Tattoo'' 1973 |
*''[[Tattoo]]'' 1973 |
||
*''Irish Tour'' 1974 |
*''Irish Tour'' 1974 |
||
*''Against the Grain'' 1975 |
*''Against the Grain'' 1975 |
||
*''Calling Card'' 1976 |
*''[[Calling Card]]'' 1976 |
||
*''Photo-Finish'' 1978 |
*''Photo-Finish'' 1978 |
||
*''Top Priority'' 1979 |
*''[[Top Priority]]'' 1979 |
||
*''Stage Struck'' 1980 |
*''Stage Struck'' 1980 |
||
*''Jinx '' 1982 |
*''Jinx '' 1982 |
||
*''Defender'' 1987 |
*''Defender'' 1987 |
||
*''Fresh Evidence |
*''[[Fresh Evidence]]'' 1990 |
||
*''The G-Man Bootleg Series Vol.1 '' 1992 |
*''The G-Man Bootleg Series Vol.1 '' 1992 |
||
*''BBC Sessions'' 1999 |
*''BBC Sessions'' 1999 |
||
Versio 3. elokuuta 2012 kello 08.17
Rory Gallagher (2. maaliskuuta 1948 – 14. kesäkuuta 1995 Lontoo) oli irlantilainen blues- ja rockkitaristi, jonka ura käynnistyi 1960-luvulla yhtyeessä Taste. Gallagher oli kitaristi ja laulusolisti, John Wilson jazzsävyinen rumpali ja Richard McCracken monitahoinen basisti. Gallagherin soittotaito kehittyi Tasten aikana huomattavasti. Yhtye teki kaksi studiolevyä, Taste ja On the Boards, ja kaksi rajun esiintymisen todistanutta livelevyä Live at Montreux ja Live at the Isle of Wight, joista jälkimmäinen ilmestyi kauan sen jälkeen, kun yhtye oli hajonnut samalla festivaalilla.
Gallagher siirtyi soolouralle ja palkkasi basistiksi Gerry McAvoyn ja vaihtuvia rumpaleita, joista mainittavin on Rod De'Ath. Hän teki toistakymmentä albumia, kuten Rory Gallagher ja Deuce 1971, Blueprint ja Tattoo 1973, Irish Tour 1974, 1975 Against the Grain, jonka kannessa oli hänen vanha ja kuluneen näköinen Fender Stratocasterinsa vuodelta 1961, ja Calling Card 1976.
Gallagher esiintyi kolme kertaa Suomessa 1975 Ruisrockissa, 1976 Helsingin Kulttuuritalolla? ja Provinssirockissa 1984.
1972 Gallagher äänestettiin Melody Makerin vuoden muusikoksi, ja Eric Clapton tuli toiseksi. Hänen albuminsa Live in Europe on ollut myyntimenestys ympäri maailmaa.
Rory Gallagher kuoli 1995 maksansiirron komplikaatioihin. Nykyään Fender on kunnioittanut tätä loistavaa kitaristia omalla nimikko Stratocaster-mallilla.
Diskografia
Rory Gallagher Kulttuuritalolla 1976. (Yleisradion äänitys)
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
- Rory Gallagher 1971
- Deuce 1971
- Live In Europe 1972
- Blueprint 1973
- Tattoo 1973
- Irish Tour 1974
- Against the Grain 1975
- Calling Card 1976
- Photo-Finish 1978
- Top Priority 1979
- Stage Struck 1980
- Jinx 1982
- Defender 1987
- Fresh Evidence 1990
- The G-Man Bootleg Series Vol.1 1992
- BBC Sessions 1999
- Let's Go To Work 2001
- Meeting With The G-Man 2003