Ero sivun ”Punavarpunen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.3) (Botti lisäsi: ar:عصفور وردي |
Aiheesta muualla |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
'''Punavarpunen''' (''Carpodacus erythrinus'') on [[peipot|peippoihin]] kuuluva [[Varpuslinnut|varpuslintu]]. |
'''Punavarpunen''' (''Carpodacus erythrinus'') on [[peipot|peippoihin]] kuuluva [[Varpuslinnut|varpuslintu]]. |
||
==Koko ja ulkonäkö== |
== Koko ja ulkonäkö == |
||
Punavarpunen on [[peippo|peipon]] kokoinen. Sen pituus on 14–15 senttimetriä ja paino 19–25 grammaa. Vanha koiras on helppo tuntea: rinta, pää ja yläperä ovat kirkkaan punaiset, ja laulu kirkas, kuuluva vihellys, jonka se esittää puun, pensaan tai ruo’on latvassa. Naaras ja ensimmäisen kesän (2kv) koiras ovat melko harmaita, alapuolelta hieman vaaleampia. 2kv-koiraalla saattaa olla joitakin punaisia höyheniä puvussaan. Myös 2kv-koiras laulaa. Nuori lintu muistuttaa naarasta, mutta on lämpimämmän ruskehtava ja kaksi vaaleaa siipijuovaa erottuvat selkeämmin. Varoitusääni on käheä ”tsyii”, muistuttaen [[viherpeippo]]a. Nuorten lintujen kutsuääni on samantapainen mutta kirkkaampi, muistuttaen [[tiltaltti|tiltaltin]] tai [[pajulintu|pajulinnun]] ääntä. Sitä kuulee vain melko lyhyen ajan heinäkuun puolivälistä elokuun alkupuolelle {{Lähde}}. |
Punavarpunen on [[peippo|peipon]] kokoinen. Sen pituus on 14–15 senttimetriä ja paino 19–25 grammaa. Vanha koiras on helppo tuntea: rinta, pää ja yläperä ovat kirkkaan punaiset, ja laulu kirkas, kuuluva vihellys, jonka se esittää puun, pensaan tai ruo’on latvassa. Naaras ja ensimmäisen kesän (2kv) koiras ovat melko harmaita, alapuolelta hieman vaaleampia. 2kv-koiraalla saattaa olla joitakin punaisia höyheniä puvussaan. Myös 2kv-koiras laulaa. Nuori lintu muistuttaa naarasta, mutta on lämpimämmän ruskehtava ja kaksi vaaleaa siipijuovaa erottuvat selkeämmin. Varoitusääni on käheä ”tsyii”, muistuttaen [[viherpeippo]]a. Nuorten lintujen kutsuääni on samantapainen mutta kirkkaampi, muistuttaen [[tiltaltti|tiltaltin]] tai [[pajulintu|pajulinnun]] ääntä. Sitä kuulee vain melko lyhyen ajan heinäkuun puolivälistä elokuun alkupuolelle {{Lähde}}. |
||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] punavarpunen on ollut 8 vuotta, 11 kuukautta ja 18 päivää vanha. Se on samalla [[Eurooppa|Euroopan]] vanhin punavarpunen. |
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] punavarpunen on ollut 8 vuotta, 11 kuukautta ja 18 päivää vanha. Se on samalla [[Eurooppa|Euroopan]] vanhin punavarpunen. |
||
==Levinneisyys== |
== Levinneisyys == |
||
Punavarpusen parimäärä [[Suomi|Suomessa]] on 200 000 – 300 000. Lajia esiintyy pääosassa [[Aasia]]a, Euroopassa länsiraja on [[Itävalta]]–[[Tanska]]-linjalla. Euroopassa pesii runsaat puoli miljoonaa paria {{Lähde}}. |
Punavarpusen parimäärä [[Suomi|Suomessa]] on 200 000 – 300 000. Lajia esiintyy pääosassa [[Aasia]]a, Euroopassa länsiraja on [[Itävalta]]–[[Tanska]]-linjalla. Euroopassa pesii runsaat puoli miljoonaa paria {{Lähde}}. |
||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
Punavarpunen on [[muuttolintu]], joka saapuu Suomeen toukokuun puolivälissä – kesäkuun alussa. Syys[[muutto]] alkaa aikaisin, jo heinäkuun kolmannella viikolla alkavat pesinnästään selvinneet vanhat linnut kerätä ihonalaista rasvaa muuttomatkaa varten {{Lähde}}. Nuoret lähtevät muutolle hieman myöhemmin, pääosin elokuun loppuun mennessä. Poikkeuksellisesti laji on tavattu vielä loka–marraskuussa, joskus jopa talvella. |
Punavarpunen on [[muuttolintu]], joka saapuu Suomeen toukokuun puolivälissä – kesäkuun alussa. Syys[[muutto]] alkaa aikaisin, jo heinäkuun kolmannella viikolla alkavat pesinnästään selvinneet vanhat linnut kerätä ihonalaista rasvaa muuttomatkaa varten {{Lähde}}. Nuoret lähtevät muutolle hieman myöhemmin, pääosin elokuun loppuun mennessä. Poikkeuksellisesti laji on tavattu vielä loka–marraskuussa, joskus jopa talvella. |
||
==Elinympäristö== |
== Elinympäristö == |
||
Pensaikkoisilla mailla, erilaisissa reunavyöhykkeissä ja puutarhoissa, rantaruoikoissa. |
Pensaikkoisilla mailla, erilaisissa reunavyöhykkeissä ja puutarhoissa, rantaruoikoissa. |
||
==Lisääntyminen== |
== Lisääntyminen == |
||
Pesä rakennetaan tavallisesti matalalle pensaaseen, katajaan tai nuoreen kuuseen. Naaras rakentaa yksin koiraan seuratessa ja vartioidessa. Pesän runko on tavallisesti tehty kuivista ruohoista, pesäkuppi vuorattu ohuilla juurilla ja muilla kuiduilla. Munia on 4–6, tavallisesti 5, väriltään sinertäviä, tummin täplin ja kiemuroin koristeltuja ja noin 12 mm pitkiä<ref name="hsmuna">{{Lehtiviite | Tekijä = Kivipelto, Arja | Otsikko = Mainio Muna | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 3.4.2012 | Sivut = D1 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 3.4.2012}}</ref>. Muninta alkaa kesäkuun ensimmäisellä tai toisella viikolla. Naaras hautoo yksin 12 vrk. Poikasia ruokkivat ja hoitavat molemmat emot. Lentokykyisiä poikaset ovat noin 2 viikon ikäisinä. |
Pesä rakennetaan tavallisesti matalalle pensaaseen, katajaan tai nuoreen kuuseen. Naaras rakentaa yksin koiraan seuratessa ja vartioidessa. Pesän runko on tavallisesti tehty kuivista ruohoista, pesäkuppi vuorattu ohuilla juurilla ja muilla kuiduilla. Munia on 4–6, tavallisesti 5, väriltään sinertäviä, tummin täplin ja kiemuroin koristeltuja ja noin 12 mm pitkiä<ref name="hsmuna">{{Lehtiviite | Tekijä = Kivipelto, Arja | Otsikko = Mainio Muna | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 3.4.2012 | Sivut = D1 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 3.4.2012}}</ref>. Muninta alkaa kesäkuun ensimmäisellä tai toisella viikolla. Naaras hautoo yksin 12 vrk. Poikasia ruokkivat ja hoitavat molemmat emot. Lentokykyisiä poikaset ovat noin 2 viikon ikäisinä. |
||
==Ravinto== |
== Ravinto == |
||
Siemenet, silmut ja muut kasvinosat, marjat, [[hyönteiset]]. Lienee ainoa suomalainen varpuslintu, joka syö myös vihreitä kasvinosia. Poikaset saavat jonkin verran hyönteisravintoa. |
Siemenet, silmut ja muut kasvinosat, marjat, [[hyönteiset]]. Lienee ainoa suomalainen varpuslintu, joka syö myös vihreitä kasvinosia. Poikaset saavat jonkin verran hyönteisravintoa. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
*[http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/punavarpunen LuontoPortti: Punavarpunen (''Carpodacus erythrinus'')] |
|||
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=179199 ITIS: Carpodacus erythrinus] {{en}} |
|||
[[Luokka:Peipot]] |
[[Luokka:Peipot]] |
||
Versio 22. heinäkuuta 2012 kello 15.50
| Punavarpunen | |
|---|---|
 Vasemmalla koiras ja oikealla naaras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Peipot Fringillidae |
| Suku: | Punavarpuset Carpodacus |
| Laji: | erythrinus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carpodacus erythrinus |
|
| Katso myös | |
cropped.jpg)
Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) on peippoihin kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
Punavarpunen on peipon kokoinen. Sen pituus on 14–15 senttimetriä ja paino 19–25 grammaa. Vanha koiras on helppo tuntea: rinta, pää ja yläperä ovat kirkkaan punaiset, ja laulu kirkas, kuuluva vihellys, jonka se esittää puun, pensaan tai ruo’on latvassa. Naaras ja ensimmäisen kesän (2kv) koiras ovat melko harmaita, alapuolelta hieman vaaleampia. 2kv-koiraalla saattaa olla joitakin punaisia höyheniä puvussaan. Myös 2kv-koiras laulaa. Nuori lintu muistuttaa naarasta, mutta on lämpimämmän ruskehtava ja kaksi vaaleaa siipijuovaa erottuvat selkeämmin. Varoitusääni on käheä ”tsyii”, muistuttaen viherpeippoa. Nuorten lintujen kutsuääni on samantapainen mutta kirkkaampi, muistuttaen tiltaltin tai pajulinnun ääntä. Sitä kuulee vain melko lyhyen ajan heinäkuun puolivälistä elokuun alkupuolelle lähde?.
Vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato talvehtimisalueella.
Vanhin suomalainen rengastettu punavarpunen on ollut 8 vuotta, 11 kuukautta ja 18 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin punavarpunen.
Levinneisyys
Punavarpusen parimäärä Suomessa on 200 000 – 300 000. Lajia esiintyy pääosassa Aasiaa, Euroopassa länsiraja on Itävalta–Tanska-linjalla. Euroopassa pesii runsaat puoli miljoonaa paria lähde?.
Talvehtii Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa. Levisi Suomeen nopeasti kaakosta käsin ja pesii nykyisin varsin tavallisena Etelä- ja Keski-Suomen pensaikkoisilla mailla, erilaisissa reunavyöhykkeissä ja puutarhoissa. Oli suhteellisen yleinen 1800-luvun puolivälissä Kaakkois-Suomessa Helsinkiin saakka. On sittemmin levittäytynyt edellä mainituille alueelle. Viime aikoina pesimäkanta näyttäisi taantuvan. Punavarpusen levinneisyysalueen pohjoisraja on Kuusamon–Rovaniemen korkeudella.
Punavarpunen on muuttolintu, joka saapuu Suomeen toukokuun puolivälissä – kesäkuun alussa. Syysmuutto alkaa aikaisin, jo heinäkuun kolmannella viikolla alkavat pesinnästään selvinneet vanhat linnut kerätä ihonalaista rasvaa muuttomatkaa varten lähde?. Nuoret lähtevät muutolle hieman myöhemmin, pääosin elokuun loppuun mennessä. Poikkeuksellisesti laji on tavattu vielä loka–marraskuussa, joskus jopa talvella.
Elinympäristö
Pensaikkoisilla mailla, erilaisissa reunavyöhykkeissä ja puutarhoissa, rantaruoikoissa.
Lisääntyminen
Pesä rakennetaan tavallisesti matalalle pensaaseen, katajaan tai nuoreen kuuseen. Naaras rakentaa yksin koiraan seuratessa ja vartioidessa. Pesän runko on tavallisesti tehty kuivista ruohoista, pesäkuppi vuorattu ohuilla juurilla ja muilla kuiduilla. Munia on 4–6, tavallisesti 5, väriltään sinertäviä, tummin täplin ja kiemuroin koristeltuja ja noin 12 mm pitkiä[2]. Muninta alkaa kesäkuun ensimmäisellä tai toisella viikolla. Naaras hautoo yksin 12 vrk. Poikasia ruokkivat ja hoitavat molemmat emot. Lentokykyisiä poikaset ovat noin 2 viikon ikäisinä.
Ravinto
Siemenet, silmut ja muut kasvinosat, marjat, hyönteiset. Lienee ainoa suomalainen varpuslintu, joka syö myös vihreitä kasvinosia. Poikaset saavat jonkin verran hyönteisravintoa.
Lähteet
- ↑ Carpodacus erythrinus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Kivipelto, Arja: Mainio Muna. Helsingin sanomat, 3.4.2012, s. D1. Helsinki: Sanoma.