Ero sivun ”Krunnien saaristo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p toistoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
|määrä = 14 |
|määrä = 14 |
||
|suurin_saari = [[Ulkokrunni]] |
|suurin_saari = [[Ulkokrunni]] |
||
|muita_saaria = Isokivenletto,<br />Kraasukka,<br />Kraasukanletto,<br />Maakrunni,<br />Paska-Kraasukka,<br />Pohjanletto,<br />Raiska,<br />Ristikari,<br />Rytikari,<br />Tasasenletto,<br />Tyni,<br /> Törö,<br />Vatunginletto |
|muita_saaria = Isokivenletto,<br />Kraasukka,<br />Kraasukanletto,<br />[[Maakrunni]],<br />Paska-Kraasukka,<br />Pohjanletto,<br />Raiska,<br />Ristikari,<br />Rytikari,<br />Tasasenletto,<br />Tyni,<br /> Törö,<br />Vatunginletto |
||
|pinta-ala = 4579 [[hehtaari|ha]] |
|pinta-ala = 4579 [[hehtaari|ha]] |
||
|sijainti = {{coor dm|65|23|N|24|55|E|type:isle_scale:100000_region:FI-OL}} |
|sijainti = {{coor dm|65|23|N|24|55|E|type:isle_scale:100000_region:FI-OL}} |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
|väkiluku = asumaton |
|väkiluku = asumaton |
||
}} |
}} |
||
'''Krunnien saaristo''' sijaitsee [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] pohjoisosassa [[Perämeri|Perämerellä]] [[Ii]]n edustalla. Se muodostuu |
'''Krunnien saaristo''' sijaitsee [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] pohjoisosassa [[Perämeri|Perämerellä]] [[Ii]]n edustalla. Se muodostuu [[Maakrunni]]n ja [[Ulkokrunni]]n [[saari]]sta sekä niitä ympäröivistä pienemmistä saarista. Saariston lähimmät saaret ovat 11 kilometrin, kaukaisimmat 21 kilometrin päässä rannikolta. |
||
Saaristo kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen, joka on yksityinen [[Maakrunni-säätiö]]n hallinnoima suojelualue. Saaret rauhoitettiin virallisesti vuonna [[1956]], mutta ne ovat olleet epävirallisesti rauhoitusalueena vuodesta [[1937]] saakka. |
Saaristo kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen, joka on yksityinen [[Maakrunni-säätiö]]n hallinnoima suojelualue. Saaret rauhoitettiin virallisesti vuonna [[1956]], mutta ne ovat olleet epävirallisesti rauhoitusalueena vuodesta [[1937]] saakka. |
||
Versio 22. heinäkuuta 2012 kello 14.35
| Krunnien saaristo | |
|---|---|
| Maantiede | |
| Sijainti | |
| Merialue | Perämeri |
| Saaria yht. | 14 |
| Suurin saari | Ulkokrunni |
| Muita saaria |
Isokivenletto, Kraasukka, Kraasukanletto, Maakrunni, Paska-Kraasukka, Pohjanletto, Raiska, Ristikari, Rytikari, Tasasenletto, Tyni, Törö, Vatunginletto |
| Pinta-ala | 4579 ha km² |
| Valtio | |
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaa |
| Väestö | |
| Väkiluku | asumaton |
Krunnien saaristo sijaitsee Pohjanlahden pohjoisosassa Perämerellä Iin edustalla. Se muodostuu Maakrunnin ja Ulkokrunnin saarista sekä niitä ympäröivistä pienemmistä saarista. Saariston lähimmät saaret ovat 11 kilometrin, kaukaisimmat 21 kilometrin päässä rannikolta.
Saaristo kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen, joka on yksityinen Maakrunni-säätiön hallinnoima suojelualue. Saaret rauhoitettiin virallisesti vuonna 1956, mutta ne ovat olleet epävirallisesti rauhoitusalueena vuodesta 1937 saakka.
Krunnien suojelualueeseen kuuluvat saaret ovat pääosan vuodesta maihinnousukiellossa. Saariston halki johtaa Oulun ja Kemin välinen 10 metrin laivaväylä.
Saaret
Krunnien saaristo jakaantuu neljään osaan. Niistä pohjoisin on Pohjanletto-niminen kolmen pienen saaren ryhmä noin kolme kilometriä Ulkokrunnin pohjoispuolella. Idässä sijaitsevat Maakrunni ja Rytikari. Etelässä ovat Kraasukka ja Paska-Kraasukka -saaret sekä Tasasenletto. Pääsaari Ulkokrunni ja sitä ympäröivät pikkusaaret sijaitsevat lännessä.
Saariston läntisin saari, pääsaari Ulkokrunni on toiminut pitkään luotsiasemapaikkana. Saaren itäisimmässä kärjessä sijaitsee vuonna 1874 valmistunut F. W. Lüchoun suunnittelema 29,6 metriä korkea Ulkokrunnin pooki.[1] Pooki korvasi 1841 samaan paikkaan rakennetun 9,6 metrin korkuisen rakennelman jota oli pystytetty apumittauspisteeksi Struven ketjun meridianimittaukseen.[2] Saaren vanha luotsiasema toimii nykyisin Oulun yliopiston Perämeren tutkimusaseman tiloina.
Maakrunni on saariston toiseksi suurin saari.
Lähteet
- ↑ Väylien varsilta: Ulkokrunnin pooki helsinki.fi. Viitattu 17.06.2007.
- ↑ Seppo Laurell: Suomen majakat Gummerus 1999 ISBN 952-5180-21-2